Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

Toimitukset aloittivat kesätyöpaikoista ilmoittelun ja niiden täyttämisen tällä kertaa vasta tammikuun alussa. Mediatalot sitoutuivat Journalistiliiton suositukseen kesätyöhaun myöhäistämisestä, joka oli liiton opiskelijajäsenten toive.

Palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat saaneet keskittyä syyslukukaudella opiskeluun, eikä pätkätyöläisten ole tarvinnut arvuutella työllisyystilannettaan seitsemän kuukauden päähän. Mediatalojen ei tarvitse kerätä pätevimpiä hakijoita talteen vuosi vuodelta aiemmin.

Suositus on herättänyt korkeakouluissa kysymyksen: koskeeko se myös kesällä tehtäviä työharjoitteluja? Niitä on haettu usein samaan aikaan, ja niitä tekee sama porukka, alan opiskelijat.

Kysymys pani miettimään kesätyön ja työharjoittelun eroja ja yhtäläisyyksiä sekä liiton jäsenten yhdenvertaista kohtelua.

Työharjoittelu on työsuhteista työtä, ja siinä pätevät normaalit työsuhteen ehdot. Perehdyttämisen, ohjaamisen ja palautteen saannin lisäksi harjoittelu sisältää usein hyvinkin itsenäisiä työtehtäviä. Palkaton harjoittelu taas ei ole työn tekemistä, vaan työhön tutustumista.

Kummankaan ei ole tarkoitus korvata kesäsijaisia, jotka täyttävät kesän ajan työvoimatarvetta.

Vakituista työntekijää lomittamaan ei kuitenkaan pääse ilman työkokemusta. Sitä saisi työharjoittelusta, mutta opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa harjoitteluhakukentällä. Korkeakoulusta ja tutkinnosta riippuu, kuuluuko työharjoittelujakso opintoihin pakollisena, missä opintojen vaiheessa se tehdään ja saako siitä opintopisteitä sekä mahdollisesti opintotukea.

Jos harjoittelu ei kuulu tutkintoon ja lukukausien opetusohjelmaan, on työllistymisen toiveet ajoitettava kesään ja käytävä kova kilpailu halutuista paikoista.

Pakkoharkkaaja taas saattaa joutua vastaanottamaan palkattoman paikan. Oman alueen työnantajille se avaa houkutuksen tarjota vain niitä, sillä opiskelijoiden on pakko hakea harjoittelupaikkaa joka tapauksessa.

Kesän 2020 rekrytointien sujumisesta sekä työnantajien ja -tekijöiden kokemuksista kerätään kevään aikana palautetta. Sen pohjalta neuvotellaan ensi vuoden suosituksia.

Rekrytointien aikataulusta sopiminen tulisi olla työnantajien välinen asia, ja työharjoitteluista sovittaessa olettaisin toiseksi osapuoleksi korkeakoulut. Journalistiliitto tarttui tehtävään tällä kertaa jäseniensä toiveesta.

Ensi vuoden suositus ja sen sisältö on suunniteltava tarkkaan ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista?

Journalistiliiton on suosituksissaan toimittava siten, ettemme ainakaan keinotekoisesti luo tai vahvista työnhakijoiden eriarvoisuutta. Erityisesti kun kyseessä ovat opiskelijat ja pätkätyöläiset eli ne, jotka liittoa ja sen palveluita eniten tarvitsevat.

Itseäni vanha aikataulu hyödytti. Syksyyn jäi voimavaroja hakea kesäksi mieluista työharjoittelupaikkaa. Sellaisen myös sain.