Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen pyytää Aamulehden toimittaja Matti Kuuselan tapausta koskeviaan lausuntojaan anteeksi Ylen tiedotteessa keskiviikkona.
”Asia on täysin yksiselitteinen: Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa. Olen pahoillani, että aiemmat lausuntoni Aamulehden entisestä toimittajasta ovat johtaneet Ylen journalismin luotettavuuden kyseenalaistamiseen”, Jokinen toteaa tiedotteessa.
Aamulehden vastaavana päätoimittajana työskennellyt Jokinen puolusti viime lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa Aamulehden eläköitynyttä toimittaja Matti Kuuselaa. Aamulehti poisti sivuiltaan toistaiseksi 551 Kuuselan juttua sen jälkeen, kun Kuusela oli elämäkerrassaan kertonut keksineensä joitain kohtia jutuistaan.
Helsingin Sanomat uutisoi sittemmin, että Jokisen lausunnot herättivät voimakasta kritiikkiä Ylen viikkopalaverissa esihenkilöporrasta myöten. Samana päivänä uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen julkaisi kolumnin siitä, ettei sepittäminen kuulu Ylen journalismiin.
Tiistai-iltana HS kertoi, että Ylen hallintoneuvoston työvaliokunta pitää ylimääräisen kokouksen, jossa se kuulee Ylen vastaavia toimittajia. Keskiviikkona hallintoneuvosto kertoi olevansa tyytyväinen saamiinsa selvityksiin.
Ylen tiedotteessa ei sivuta Jokisen tiistaina Iltalehdelle antamia lausuntoja, jotka ovat herättäneet kritiikkiä sosiaalisessa mediassa.
”Luottamukseni Iltalehden ja Hesarin journalismiin on tällä hetkellä sangen matalalla”, Jokinen perusteli Iltalehdelle kieltäytyessään haastattelupyynnöstä.
Jokinen ei perustellut lehdelle lausuntoaan.
”Kun luotto menee, se menee”, hän totesi.
Jokinen kieltäytyi myös Journalistin kahdesta haastattelupyynnöstä.
”Voit toki pistää minulle sähköpostiin kysymykset, mutta asia on väännetty ja vääristelty – siis toimittajan uran, journalismin ja henkilön puolustaminen – niin, että tuskin vastaan”, hän totesi tiistaina.
Iltalehden jutussa kerrotaan, että Jokinen lähetti toimitukselle samankaltaisen viestin.
Journalisti kysyi Jokiselta tuolloin muun muassa sitä, yllättikö toimituksen sisäinen kritiikki hänet ja ovatko he eri mieltä Räisäsen kanssa siitä, voiko journalismin joukossa olla myös sepitettä. Lisäksi Journalisti kysyi, miten Jokinen kokee asemansa toimituksen johdossa.
Jokinen ei vastannut suoraan kysymyksiin, vaan lähetti tiistaina sähköpostitse kirjallisen lausunnon.
”Olin Aamulehden vastaava päätoimittaja 2010–2017. Sinä aikana Kuuselan journalismissa en törmännyt mihinkään poikkeukselliseen. Pääasiassa omanlaista, oivallista, laadukasta ja yleisön arvostamaa journalismia. Ei juurikaan tullut oikaisu- tai vastinevaatimuksia. Myös työyhteisö arvosti Kuuselan korkealle. Muina aikoina minulla on Kuuselaan vain lukijan suhde.”
Journalisti tavoitteli tiistaina myös uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisästä. Hän ei vastannut haastattelupyyntöön.
Journalisti lähetti Jokiselle keskiviikkona uuden haastattelupyynnön. Journalisti kysyi, millä tavalla Kuuselan tapausta on vääristelty, minkä takia Jokisen luottamus Iltalehden ja Helsingin Sanomien journalismiin on matala, kokeeko hän moitteiden esittämisen ilman perusteluja sopivaksi roolissaan päätoimittajana ja seisooko hän vielä lausuntojensa takana.
Jokinen kieltäytyi jälleen haastattelusta.
”Yhtiö tiedotti. Siihen ei lisättävää”, hän kirjoitti keskiviikkona tekstiviestitse.
Myös Aamulehden vastaavana päätoimittajana vuosina 2000–2010 työskennellyt Matti Apunen kieltäytyi tiistaina Journalistin haastattelupyynnöstä. Hän työskenteli myös Aamulehden toimittajana samaan aikaan Kuuselan kanssa vuosina 1985–1994.
”Olen sanonut sanottavani tästä aiheesta”, Apunen kirjoittaa tekstiviestitse.
Apunen puolusti Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Kuuselan tapaa tehdä journalistin työtä muun muassa sillä, että tämän tiedetään olevan kirjoittajana ”olemukseltaan kokeellinen”.
Journalisti olisi halunnut kysyä Apuselta muun muassa sitä, millä tavalla Kuuselan juttujen kohdalla otettiin huomioon se, että niiden fiktiiviset osuudet eivät ole sekoitettavissa faktaan. Lisäksi Journalisti halusi tietää, kokeeko Apunen olevansa vastuussa siitä, että Kuuselan alalla laajasti kritisoitu toiminta sai jatkua.
”Kehotan sinua lukemaan huolellisesti Helsingin Sanomille antamani kommentit, mitä selvästikään et ole tehnyt”, Apunen vastaa.
Aamulehden vastaava päätoimittajana vuosina 2018–2023 toiminut Jussi Tuulensuu kertoo Journalistille, ettei tiennyt toimittaja Matti Kuuselan käyttäneen jutuissaan sisältöä, jota lukija ei voisi erottaa tosiasioista.
”Tällaista ei aavistettu. En sitä itse aavistanut enkä tiedä, että kukaan olisi tällaista arvannut”, Jussi Tuulensuu sanoo.
Tuulensuun mukaan asian tarkastelua hankaloittaa se, että tapauksessa puhutaan usean vuosikymmenen aikajänteestä.
”Tämä on kummallinen tapaus. Voi kunpa tämä keskustelu olisi käyty paljon aikaisemmin, mieluummin vaikka kolmekymmentä vuotta sitten.”
Tuulensuun mukaan Kuuselaa koskeva keskustelu on menossa ”tarpeettoman rajuksi”. Hän kertoo toivovansa lämpimästi, että tilanne rauhoittuu.
”Tämän hetken tietojen valossa toiminta näyttää moitittavalta ja sitä ei voi mitenkään puolustaa, mutta ihmisyyden armo suotakoon tässäkin asiassa kaikille. Elämä jatkukoon”, hän sanoo.
Tuulensuu pitää Kuuselan kirjallisia lahjoja ”täysin kiistattomina”, mutta arvioi, että niitä on käytetty väärässä paikassa. Samalla hän korostaa, että ei halua puolustaa ”mahdollisesti erittäin moitittavaa toimintaa.”
Tuulensuu kommentoi viikonloppuna Helsingin Sanomille, että Kuuselan juttujen sisällöstä keskusteltiin Aamulehdessä, ja ne työllistivät toimitusta ”paikoin aika paljon”.
”Niitä editoitiin, tarkastettiin, täydennettiin ja tarvittaessa oikaistiin jälkikäteen. Minä käytin siihen henkilökohtaista työaikaani ja niin tekivät kymmenet muut työntekijät”, Tuulensuu totesi tuolloin.
Journalistille hän täsmentää, että keskustelua ei käyty siitä, pitävätkö toimittajan juttuihinsa kirjaamat havainnot paikkansa vai olivatko ne kokonaan keksittyjä. Sen sijaan huomio keskittyi esimerkiksi asiavirheisiin tai samanaikaisen kuulemisen toteutumiseen.
Aamulehdessä pitkään työskennellyt Talouselämän toimittaja Taneli Koponen kritisoi maanantaina kolumnissaan Aamulehden aiempien päätoimittajien toimintaa.
”On ilmeistä, että Apusen, Jokisen ja myöhemmin Jussi Tuulensuun aikana päätoimittajan valvontavastuu on Kuuselan kohdalla pettänyt”, hän kirjoittaa.
Koponen peräänkuuluttaa johdon toiminnan läpivalaisemista artikkelien kohdalla.
Tuulensuu kiistää Koposen väitteet.
”En voi sanoa, etteikö valvontavastuuta olisi asianmukaisesti noudatettu. Järjestelyt olivat nähdäkseni asianmukaiset.”
Tuulensuu kertoo miettineensä, mitä toimituksissa voisi tehdä toisin. Hän nostaa esiin kolme ehdotusta: säännölliset tarkistukset, joilla lähdesuoja huomioiden varmistetaan toimittajien nauhoittaneen haastattelunsa, toimitusten sisäisten toimintaohjeistusten julkistaminen yleisölle sekä yleisölle suunnattujen whistleblower-järjestelmien tuomisen toimituksiin eettisten väärinkäytösepäilyjen paljastamiseksi.
Juttu on täydennetty ke 27.3. kello 15.58 tiedolla siitä, että hallintoneuvosto on tyytyväinen saamiinsa selvityksiin asiasta.
Oikaisu 28.3. klo 8.30: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että hallintoneuvoston työvaliokunta olisi kutsunut myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apusen kuultavakseen. Hän ei kutsuttu.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
