Journalismi

Tekoälyn lukemat radiouutiset puhuttavat – ”Inhimillinen kontakti katosi” 

Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälä sanoo tekoälylukijoiden kehittyvän hurjaa vauhtia.

”Sekä tekijänä että kuulijana huolettaa. Pelkään, että tämä on vasta alkua”, sanoo Miikka Kaskinen.  

Kaskinen työskentelee toimittajana Ilta-Sanomissa ja lukee uutisia Sanoman radiokanavilla.  

Kaskinen puhuu Sanoman kilpailijasta. Bauer Median yhdellätoista radiokanavalla siirryttiin 5. huhtikuuta alkaen tekoälyn lukemiin uutisiin. Kanavia ovat muun muassa Radio Nova, Iskelmä, Auran Aallot, Radio 957 ja Radio Nostalgia. 

Uutisten sisällön toimittaa STT. Huhtikuuhun asti MTV:n uutistoimitus toimitti ja luki Bauerin uutiset, mutta kumppanuus päättyi MTV:n luovuttua radiouutisten tuottamisesta kokonaan.  

”Miksei televisiossakin voitaisi jatkossa korvata uutistenlukija klippien päälle lukevalla tekoälyäänellä”, Kaskinen kysyy.  

”Tai korvata radiojuontajia joillakin muillakin ohjelmapaikoilla.” 


Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälän mukaan uudistusta motivoi muun muassa se, että toimittajille jää nyt aiempaa enemmän aikaa sisältöjen tuottamiseen.  

”Haluamme myös olla audion edelläkävijöitä”, Seppälä sanoo.  

”Säästöistä tässä ei ole kysymys – paitsi juuri ajan säästämisestä. En haluaisi edes puhua uutistenlukijoiden korvaamisesta, vaan työn kehittämisestä.” 

Seppälän mukaan tekoäly mahdollistaa uutisten tehokkaan profiloimisen kullekin Bauerin radiokanavalle sopivaksi. 

”Lukijoiden äänten ja sisältöjen tekeminen kanavan kuuloiseksi on nyt hyvin helppoa.” 

Miikka Kaskinen pitää Bauerin ratkaisua käsittämättömänä. Radion vahvuus on aina ollut ihminen puhumassa ihmiselle.  

”Inhimillisen kontaktin katoaminen on erityisen surullista traagisten uutisten kohdalla”, Kaskinen sanoo.  

”Uutisia lukiessa ei tietenkään ole suotavaa olla vahvoja maneereita, mutta läsnäolo ja pienetkin äänensävyt ja -painot tai välittyvä empatia ovat todella eri asia kuin tekoälyn monotonisuus. Varmasti kuulijalle välittyy, kuinka uutistenlukijakin hiukan pysähtyy vaikkapa koulusurman äärelle.” 

Kaskisen mukaan radion uutistenlukija voi olla monelle yksi harvoista säännöllisistä ihmiskontakteista.  

”Vaikkemme mitään radiotähtiä tietenkään ole.” 


Sanoman radioissa tekoälyn lukemia paikallisuutisia on käytetty muun muassa Aito Iskelmässä Turun alueella. Sitä laajempia tekoälylukijoihin liittyviä suunnitelmia Sanomalla ei tällä hetkellä ole. 

Ihminen on mukautuvainen eläin, Kaskinen huomauttaa.  

”Luulen, että kuulijat tottuvat tekoälyyn lukijana pian, vaikka Bauerin päätös nostattikin paljon negatiivisia ja jopa vihaisia somekommentteja.” 

Radion ominaislaatu on, että puhe tulee ihmiseltä ihmiselle. Eikö muutos ole tässä mielessä valtava, Bauerin sisältöjohtaja Hermanni Seppälä? 

”Ymmärrän kyllä tähän liittyvän kritiikin. Mutta ajattelen, että juuri uutisten tapauksessa informaatio on tärkein. Radiouutiset ovat aika geneerinen laji, jossa lukijan karisma ei saakaan häiritä informaation välittymistä.” 


Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan Bauerin avaus on mielenkiintoinen. 

”Hyvä, että joku alalla lähtee tällaista kokeilemaan. Sopii heille hyvin”, Räisänen sanoo.  

”Yle ei suunnittele vastaavaa. Toisaalta emme täysin sulje sitä tulevaisuudessa poiskaan. Tärkeintä on yleisön mahdollisimman hyvä palveleminen.”  

Räisäsen mukaan ihmiseltä ihmiselle -aspekti on Yle uutisten palvelulupauksen ydintä. 

”Uutistenlukija on siinä yhtälössä hirveän tärkeä asia.” 

Ylen verkossa julkaisemat uutisartikkelit voi jo nyt halutessaan kuunnella keinoälyn lukemana. Kysymys on osaltaan saavutettavuudesta.  

”Tämäntyyppisissä asioissa keinoälyä käytetään jo nyt meillä ihan luontevasti”, Räisänen sanoo. 

Räisänen ei usko, että journalisteilla olisi syytä huoleen.  

”Ajatteleva, tunteva ihminen tulee aina olemaan journalismin tekijä. Tekoäly vapauttaa jo nyt aikaa mekaaniselta työltä journalistiseen tekemiseen”, hän sanoo.  

”Ylen uutistoimituksessakin käytämme tekoälyä juuri siksi moneen asiaan. Esimerkiksi litterointiin, aineistojen luokitteluun, hallinnolliseen työhön, ideoinnin apuna ja jo lähitulevaisuudessa varmasti paljon monipuolisemmin.”