Kymmenen vuotta etänä työskennellyt Suvi Jylhänlehto kaipaa välillä työkavereita

Maaseudun Tulevaisuuden Pohjois-Suomen aluetoimittaja Suvi Jylhänlehto on työskennellyt kymmenen viime vuotta lähes kokonaan etänä. Oulussa asuva Jylhänlehto kertoo etätyön sopivan hänelle.

”Parasta on, että se auttaa minua yhdistämään perhe-elämän ja työn. Tykkään työskennellä yksin. Pidän hiljaisuudesta ja siitä, että voin keskittyä kirjoittaessani.”

Jylhänlehdolla on kaksi lasta. Jos hän on iltavuorossa, hän menee Maaseudun Tulevaisuuden kustantajan MTK:n Oulun-toimistolle.

”Siellä on toisinaan muitakin työntekijöitä, joiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia, mutta yleensä sielläkin saa olla ihan rauhassa. Lapseni voivat viettää aikaa isänsä kanssa rauhassa kotona, ja minä voin keskittyä paremmin”, Jylhänlehto kertoo.

Joskus Jylhänlehto kaipaa sitä, että työkavereille voisi jutella kahvikoneen äärellä. Ennen pandemiaa hän tunsi itsensä toisinaan eristyneeksi. Nyt etätyö on helpompaa, koska niin monet työkaveritkin etätyöskentelevät.

”Olemme tasavertaisemmassa tilanteessa.”

Välillä Jylhänlehdosta tuntuu, että hänen pitäisi vaihtelun vuoksi kokeilla lähitöitä. Erilaisessa elämäntilanteessa lähityö voisi houkutella.

”Jos asuisin yksin, etätyö ei houkuttelisi minua yhtä paljon. Mutta kiireisessä elämässäni arvostan hiljaisuutta”, Jylhänlehto pohtii.

---

Miehistä suurempi osa on halukkaita työskentelemään etänä kokopäiväisesti kuin naisista. Muun muassa tämä kävi ilmi, kun Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi ja hänen kollegansa tutkivat media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronaviruspandemian aikana. Aihetta käsittelevä tutkimus julkaistiin joulukuussa 2023.

Tutkijat havaitsivat, että etätyö on usein tasapainoilua luovuuden ja tehokkuuden välillä.

Pandemia työnsi journalistit etätöihin. Nyt sitä pidetään Villin mukaan uutena normaalina.

”Yksi etätyön eduista on, että kognitiivinen stressi vähenee”, Villi sanoo.

Oman kodin rauha voi auttaa keskittymään. Siksi etätyö voi lisätä työtehoa. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin. Kotona olo voi tuntua myös yksinäiseltä.

”Hybridityö tarjoaa parhaat puolet molemmista maailmoista”, Villi sanoo.

”Se on joustavaa, mahdollistaa vaihtelun etätyön ja toimistopäivien välillä ja luo tunteen itsenäisyydestä ja vapaudesta hallita oman työn rytmiä.”

Villin mukaan etätyöhön suhtaudutaan media-alalla vaihtelevasti. Noin kolmasosa Villin tutkimukseen osallistuneista suhtautui siihen myönteisesti, kolmasosa kielteisesti ja loput neutraalisti.

Journalismi on luovaa työtä, jossa juttuja ideoidaan tiimeissä. Ideointi voi olla vaikeampaa, jos ei voi kommunikoida kasvotusten toimituksessa.

Jotkut tutkimukseen osallistuneet kokivat, että etätyö on lisännyt työn määrää. Esihenkilöt eivät täysin hahmota heidän työtilanteitaan, kun he eivät ole fyysisesti läsnä uutistoimituksessa. Silloin työn ja vapaa-ajan tasapainon löytäminen voi olla hankalampaa.

Etätyötä tutkittiin myös Journalistiliiton ja Åbo Akademin vuonna 2021 tekemässä kyselyssä. Siitä kävi ilmi, että media-alan työntekijät suosivat etä- ja hybridityötä. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista kuitenkin huomasi rajan työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyneen. Useimmat pitivät haasteena myös vuorovaikutuksen puutetta. Se vaikutti sekä työtyytyväisyyteen että työn laatuun.

---

Suomen Kuvalehden tuottaja Antti Karjalainen on työskennellyt ”hybridinä” kaksi viime vuotta.

”Hybridityössä on vaikeampi pitää työkulttuuri ja yhtenäisyys vahvana”, hän sanoo.

Hybridityössä toimitustyön pienet yksityiskohdat jäävät helposti jakamatta. Lähikokoukset ovat olennaisia nopealle viestinnälle sekä työkulttuurin ylläpitämiselle.

Erityisen vaikeaa Karjalaisen mielestä on juttuideoiden kehittäminen.

”Kasvotusten voi ilmaista ideoita vapaammin ja arvioida toisten reaktioita. Spontaani keskustelu on vaikeampaa etänä. Kaikki on kirjoitettava ylös”, Karjalainen sanoo.

”Tunteita ja hiljaista tietoa on helpompi ilmaista ihmisiä tavatessa.”