Suomen lukiolaisten liitto lakkauttaa nuortenmedia Improbaturin. Päätöksen taustalla ovat maaliskuussa käydyt muutosneuvottelut, joiden seurauksena järjestö irtisanoo puolet kymmenestä työntekijästään, mukaan lukien Improbaturin osa-aikaisen päätoimittajan. Julkaisun ilmestyminen päättyy kuluvan vuoden aikana.
Improbatur on perustettu vuonna 1987. Sitä ovat julkaisun historian aikana päätoimittaneet muun muassa elokuvatuottaja Aleksi Bardy, mediayrittäjä Jani Halme ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Robert Sundman.
Improbaturin printtilehti lakkasi ilmestymästä vuonna 2022, minkä jälkeen julkaisu on toiminut verkkomediana. Sillä on yksi työntekijä, 60-prosenttisella työajalla työskentelevä päätoimittaja Noora Kulta.
”En ollut yllättynyt, mutta olen tosi surullinen”, vuodesta 2021 tehtävässä toiminut Kulta kommentoi julkaisun lakkautusta.
”Heti kun kuulin muutosneuvottelujen alkamisesta, pelkäsin pahinta ja ymmärsin, että Improbatur on luultavasti helpoin leikkauskohde.”
Muutosneuvottelujen alkamisen aikaan Improbaturilla oli käynnissä sosiaalisen median sisällöntuottajan rekrytointi. Päätoimittajan mukaan rekrytoinnissa oltiin etenemässä haastatteluihin, kun se keskeytettiin muutosneuvotteluiden takia.
Improbaturin viimeisiä vuosia leimasivat Kullan mukaan kiristyneet taloudelliset resurssit ja paine hankkia julkaisulle ulkopuolinen rahoitus, jonka varassa se voisi pyöriä itsenäisesti.
Päätoimittajan mukaan Improbaturin kohdalla ainutlaatuista on se, että nuoret itse päättivät nuortenmedian lakkauttamisesta. Hänen päätoimittajakautensa aikana Improbatur on julkaissut aiempaa enemmän nuorten omia näkökulmatekstejä.
Kulta painottaa, että nuoren yleisön lisäksi nuortenmedia auttaa aikuisia ymmärtämään nuoria paremmin.
”Nuorten itsensä suusta tuleva, aikuisille uskottavassa muodossa oleva sisältö on tosi arvokasta, että he tulisivat ymmärretyksi ja saisivat myös tärkeää työkokemusta.”
Tällä hetkellä osa Improbaturin verkkoarkistosta on rikki. Vanhalla WordPress-alustalla on päätoimittajan mukaan tekninen ongelma, jonka takia lehden joihinkin ainoastaan verkossa julkaistuihin juttuihin ei pääse enää käsiksi.
Lisäksi osa Improbaturin vanhoista numeroista ei ole saatavilla näköislehtipalvelussa, koska isompien numeroiden esillä pitäminen on muuttunut maksulliseksi.
Suomen lukiolaisten liiton pääsihteeri Sara Sipilä kertoo, että muutosneuvotteluiden taustalla on toimintaympäristön muutos ja jäsenmaksutulojen väheneminen.
Aikaisemmin lukiolaiset saivat opiskelijakortin liittymällä Suomen lukiolaisten liittoon, mutta nykyään kortin on voinut hankkia myös kaupallisilta toimijoilta, mikä on vähentänyt järjestön jäsenmäärää.
”Me skaalaamme kaikkea alaspäin. Emme pysty pitämään kaikista toiminnoista kiinni puolikkaalla henkilöstömäärällä”, pääsihteeri Sipilä kertoo.
Sipilän mukaan Suomen lukiolaisten liitto on jo pidempään keskittynyt määrittelemään ydintoimintaansa. Tähän kuuluu esimerkiksi koulutusten tarjoaminen lukiolaisille ja lainsäädäntöön vaikuttaminen, jotka eivät Sipilän mukaan ole näkyneet Improbaturin sisällöissä.
”Se on valitettavaa, mutta Improbatur ei ole suoraan ydintoimintamme toteuttamista, vaikka onkin meille merkityksellinen yhteiskunnallinen julkaisu.”
Onko Improbatur ollut liian erillään Suomen lukiolaisten liiton muusta toiminnasta?
”Vaikea kysymys. Olemme tehneet vahvaa yhteistyötä.”
Onko Improbaturille esitetty toiveita siitä, että edunvalvonnallisia aiheita haluttaisiin käsiteltävän?
”Ei. Olemme halunneet pitää kiinni siitä, että Improbatur on itsenäinen lehti.”
Eikö journalisminkin voi ajatella edistävän edunvalvontaa?
”Tässä hetkessä me olemme kokeneet tärkeämmäksi painottaa perusedunvalvontaa.”
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai kertoo, että järjestöllä ei ollut enää varaa julkaista Improbaturia. Hän huomauttaa, että verkkomediaksi siirtymisen toivottiin pienentävän Improbaturin kuluja, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.
”Keskitymme jatkossakin edunvalvontaan, mutta meillä ei ole tällä hetkellä sellainen taloudellinen tilanne, jossa pystyisimme ylläpitämään journalistista mediaa.”
Improbaturin lisäksi Suomen lukiolaisten liitto teki leikkauksia järjestön koulutus- ja tapahtumatarjontaan sekä järjestön liittohallituksen toimintaan.
Kiattrakoolchain mukaan Improbaturille on haettu ulkoista rahoitusta, mutta sitä ei ole onnistuttu saamaan kasaan.
”Tunnistamme yhteiskunnallisen tarpeen tällaiselle lehdelle, ja olemme olleet siinä uskossa, että journalismin ylläpitämiselle olisi olemassa ulkopuolista tukea.”
Kiattrakoolchai korostaa haastattelun aikana useasti, että järjestön liittohallitus arvostaa Improbaturin julkaisutoimintaa ja journalistista mediaa.
”Olemme etsineet aktiivisesti muita rahoituslähteitä, koska taloustilanteen heikkeneminen on ollut tiedossa. Halusimme varmistaa vakauden tärkeälle journalistiselle medialle, mutta ulkopuolista rahoitusta ei tullut.”
Päätoimittaja Noora Kulta kertoo, että Improbaturille haettiin kulttuurilehtitukea sekä rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja muutamasta säätiöstä. Hän huomauttaa, että tukea haettiin erityisesti siinä vaiheessa, kun printin korvannutta verkkomediaa oltiin vasta suunnittelemassa, tai se oli vasta aloittanut.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
