Media-ala

Suomalaisella Maikkarilla ja ruotsalaisella TV4:llä käydään muutosneuvotteluja – katso, miten ne eroavat toisistaan

Victoria Banozic on sisällöntekijöitä edustavan TV4 Fackklubbenin puheenjohtaja. Hän toivoo, että yhtiön omistajat eivät sano työntekijöitä irti. “Toivon, että he ymmärtävät journalismin tärkeyden ja sen, että toimiva demokratia tarvitsee journalisteja. Journalismin alasajaminen on vaarallista.” Kuva: Johan Paulsson.

Telian omistama MTV kertoi 15. elokuuta aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat 430 henkilöä. Yhtiö arvioi, että henkilöstön vähennystarve on noin 45.  

Samaan aikaan Ruotsissa Telian omistamalla TV4:llä on käynnistetty mittava kolmen vuoden tehostamisohjelma, joka tähtää merkittäviin säästöihin. Vuodenvaihteeseen mennessä yhtiö lakkauttaa 900 tehtävästä noin sata. Kanavien koon huomioon ottaen vähennykset ovat siis suunnilleen yhtä suuret.   

Muutosneuvotteluiden lähtökohdat poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan. Ruotsissa TV4:n työntekijät voivat valita muutospaketin, jos vähennykset kohdistuvat omaan työhön. Muutospaketti on ennalta määrätty henkilökohtainen sopimus, joka määrittelee työntekijän lähtemisen ehdot ja lähdöstä maksettavat korvaukset. Suurimmillaan summat vastaavat jopa kahden vuoden palkkaa. 

Suomessa MTV:n työntekijät joutuvat elämään epävarmuudessa muutosneuvotteluiden päättymiseen saakka tai kunnes yhtiön johto päättää toimenpiteistä. Suomessa ei tiedetä, tarjotaanko paketteja, ja jos tarjotaan, mitä ne sisältävät.  


TV4:n muutospaketeissa summat riippuvat muun muassa työssäolovuosista ja työntekijän iästä. Yli kymmenen vuotta talossa olleelle yli 55-vuotiaalle työntekijälle sopimus tuo vuoden palkkaa vastaavan erorahan. Tämä tarkoittaa käytännössä kahden vuoden palkkaa. Ensin työntekijä saa palkkaa koko irtisanomisajan eli 12 kuukautta. Sen jälkeen hän saa vielä vuoden palkan erorahoina. Irtisanomisaikana ei tarvitse tehdä töitä ja työntekijä saa hakeutua muualle.  

”Jos irtisanomisaika on esimerkiksi kuusi kuukautta, saat heti vapautuksen työtehtävistä sekä kuuden kuukauden palkan plus sitten erorahan. Voit samaan aikaan ottaa vastaan uuden työn eikä se vaikuta erorahaan”, sanoo Victoria Banozic, sisällöntekijöitä edustavan TV4 Fackklubbenin puheenjohtaja.  

Banozicin mukaan muutossopimukset ovat ruotsalaisen toimittajan näkökulmasta hyviä ja liitto on tyytyväinen niihin. Sopimukset ovat läpinäkyviä ja ehdot kaikille samat.  

”Aiemmin meidän piti neuvotella erikseen jokaisen työntekijän kanssa. Se johti epäreiluiksi koettuihin ratkaisuihin ja siihen, että ihmiset puhuivat toistensa selän takana ja ihmettelivät, miksi kuka sai mitäkin.”  

Allekirjoittaessaan muutospaketin työntekijä luopuu mahdollisuudesta tulla palkatuksi uudestaan, eli yhtiön ei tarvitse noudattaa takaisinottovelvollisuutta.  

Suomessakin työnantaja saattaa tarjota eropaketteja muutosneuvotteluissa. Osapuolet sopivat työsuhteen päättämisestä tietyin ehdoin, eikä työsuhdetta irtisanota.  

Tyypillisessä tapauksessa työnantaja maksaa työntekijälle ylimääräisen korvauksen vastineeksi siitä, että työntekijä luopuu työsopimuslain mukaisista oikeuksistaan.   

Työnantaja edellyttää usein, että työntekijä luopuu irtisanomisperusteen riitauttamisesta tai uudelleensijoitusvelvollisuudesta ja muista palkkavaatimuksista.  

TV4:n julkisia muutospaketteja vastaavia järjestelyjä erorahoineen Suomen mediakentällä ei ainakaan toistaiseksi ole.  

Vielä ei ole tiedossa, tarjoaako MTV työntekijöilleen eropaketteja.  


Suomessa uusi hallitus on kaavaillut muuttavansa työnlainsäädäntöä ja rajoittavansa työntekijän oikeuksia. Ministerit ja kansanedustajat ovat huononnuksia perustellessaan usein viitanneet pohjoismaiseen malliin ja varsinkin Ruotsiin.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kirjoitti viestipalvelu X:ssä 18 kesäkuuta 2023: “Työ työmarkkinoiden uudistamiseksi pohjoismaisen mallin mukaiseksi alkaa hallitusohjelman pohjalta ja toivottavasti hyvässä yhteistyössä työelämäosapuolten  kanssa.”  

Uudistukset ovat mittavia. Jatkossa määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuodeksi ilman perusteita, ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi palkaton ja lakko-oikeutta rajoitettaisiin eri tavoin.  

Viitatessaan Pohjoismaiden työmarkkinoihin Satonen tai hänen kollegansa eivät kuitenkaan ole tuoneet esiin uudistuksia työntekijän tulevaisuuden turvaamiseksi. Ruotsissa tällaisia uudistuksia tehtiin samaan aikaan kun irtisanomisia hieman helpotettiin.  

Ruotsissa vietiin vuosi sitten läpi työelämäuudistus, jota silloinen työmarkkinaministeri Eva Nordmark kutsui ”historialliseksi turva- ja vapausuudistukseksi” (trygghets- och frihetsreform).    

Uudistuksen tavoitteena oli antaa työnantajille enemmän joustoa sekä helpottaa yrityksen kasvua ja uusien työntekijöiden palkkausta. Tavoitteena oli myös lisätä työntekijöiden turvaa. Uudistuksen seurauksena työnantajien on helpompi irtisanoa työntekijöitä, mutta työntekijöiden on helpompi jatko- tai uudelleenkouluttautua.   

Uudistus muutti irtisanomisten sääntöjä. Esimerkiksi irtisanomisjärjestykseen tuli muutoksia. Aiemmin työnantajan tuli tarkemmin noudattaa periaatetta, jossa viimeksi taloon tullut oli irtisanomisvuorossa ensimmäisenä. Nykyään työnantajalla on enemmän vaihtoehtoja. 

Suomessa irtisanomisjärjestystä ei ole määrätty laissa. Siitä on kuitenkin sovittu monissa työehtosopimuksissa. Journalistiliiton työehtosopimusten mukaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkykynsä menettäneitä irtisanotaan tai lomautetaan viimeisenä. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota työsuhteen kestoon ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.  

Työntekijän kannalta Ruotsin työmarkkinauudistus toi huomattavia parannuksia varsinkin määräaikaisille työntekijöille. Määräaikainen työsuhde (särskild visstidsanställning) muuttuu pysyväksi (tillsvidareanställning) työsuhteeksi, kun työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa 12 kuukautta viiden vuoden aikana. Ennen tähän vaadittiin 24 kuukautta.  

Huomattava parannus on myös uusi julkinen opintotuki (omställningsstudiestöd). Tuki voidaan maksaa 27–60-vuotiaalle henkilölle, joka on töissä tai työttömänä ja haluaa parantaa osaamistaan tai uudelleenkouluttautua parantaakseen asemansa työmarkkinoilla. Opintotuen määrä voi olla jopa 80 prosenttia henkilön palkasta. Työmarkkinaministeri Eva Nordmark painotti tukea esitellessään erityisesti sitä, että työntekijä voi vaihtaa ammattia tai uudelleen kouluttautua. Suomessa hallitus haluaa lakkauttaa aikuiskoulutustuen.  


MTV:n muutosneuvotteluiden viimeinen neuvottelupäivä on 4 lokakuuta. Sitä ennen yhtiö ei tiedota neuvotteluiden sisällöstä tai siitä, miltä osastoilta työvoimaa vähennetään.   

MTV:n sisällöntekijöiden luottamushenkilö Petteri Savolainen toteaa, että tiedotuslinja poikkeaa merkittävästi Ruotsin avoimemmasta linjasta.  

”Tämä on kuin valtionsalaisuus. Vasta kun neuvottelut ovat ohi, kerrotaan muutoksista.”  

Savolainen kertoo kuitenkin, että neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä.  

MTV:n sisällöntuottajien pääluottamushenkilö Petteri Savolainen sanoo että muutosneuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. “Moni pelkää työnsä puolesta”, hän sanoo silti. Kuva: Heli Saarela

Ruotsissa tiedetään, että TV4:n vähennyksiä tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vähennetään 40 työntekijää, joista 13 tekee journalistista työtä. Heistä suurin osa on ollut töissä TV4 Livessä, jossa tehdään suoria lähetyksiä nettiin. TV4 Live lakkautetaan, mutta suorat lähetykset lineaarisessa televisiossa jatkuvat. Osa henkilöstöstä on saanut töitä muilta osastoilta.  

Tehostamisohjelman taustalla on TV4:n toimitusjohtajan Mathias Bergin mukaan tarve nopeuttaa siirtymää lineaarisesta tv:stä digitaaliseen sisältöön.  

”Meidän tulee entistäkin tehokkaammin koota ruotsalaiset katsojat suoratoistopalveluumme, jonka täytyy olla Ruotsin paras suoratoistopalvelu”, hän sanoi Dagens Median haastattelussa toukokuun lopussa.  

Neuvottelut TV4:n seuraavista henkilöstövähennyksestä alkavat lokakuun loppupuolella. Ennen vuodenvaihdetta yhtiön on määrä vähentää 60 henkilöä lisää.  

”Tällä hetkellä epävarmuus on suurta. Mitä tapahtuu tämän jälkeen? Yhtiö on sanonut, että säästöohjelma on kolmivuotinen. Tuleeko kolmannen tai jopa neljännen vaiheen vähennysaaltoja”, pohtii Victoria Banozic.  


 MTV:n Petteri Savolainen kuuntelee mielenkiinnolla tietoja ruotsalaisen sisaryhtiön muutossopimuksista, mutta ei kommentoi niitä eikä sitä, tulisiko Maikkarin seurata sisarkanavan mallia.  

”Ne kuuluvat neuvottelupöytään”.  

Hän on itse käynyt läpi viidet yt- tai muutosneuvottelut Maikkarilla, mutta on ensimmäistä kertaa luottamushenkilönä neuvottelupöydässä. Hän haluaa olla työyhteisön tukena, kun moni pelkää työpaikkansa puolesta.  

 Ruotsissa TV4:n Victoria Banozic sanoo, että tunnelma mediatalossa on synkkä ja moni on surullinen tai turhautunut.  

”TV4:ssä viime vuodet ovat olleet hyviä. Olemme tehneet myynti- ja katsojaennätyksiä. Miksi yhtiö ei hyvinä vuosina voi laittaa rahaa säästöön huonoja aikoja varten? Kun menee hyvin, osakkeenomistajat saavat osansa, kun menee huonosti, me työntekijät maksamme siitä.”  

Juttuun on haastateltu myös Ruotsin journalistiliiton asiantuntijaa Lars Nilssonia.  

Läs artikeln på svenska här.
 
MTV ja TV4  

Telia osti Bonnier Broadcastingin Bonnier AB:lta vuonna 2019. Kauppaan sisältyivät suomalainen MTV, ruotsalainen TV4 ja molemmissa maissa toimivan C More. Kauppahinta oli 9,2 miljardia kruunua eli noin 900 miljoonaa euroa.  

Vuonna 2018 TV4 oli Euroopan kannattavimpia tv-yhtiöitä. Yhtiön tulos oli noin 1,38 miljardia kruunua eli 120 miljoonaa euroa.   
 

MTV Oy:n tappio vuonna 2022 oli 19,8 miljoonaa euroa.  

TV4 AB:n liikevoitto vuonna 2022 150 miljoonaa euroa.    

C More lakkautetaan sekä Suomessa että Ruotsissa. C Moren palvelut yhdistyvät Suomessa suoratoistopalvelu MTV Katsomoon ja Ruotsissa vastaavaan TV 4 Play:hin.  

TV4 suoritti mittavat säästötoimet myös 2021. Silloinkin työpaikkoja vähennettiin 100.  

Telian suurin omistaja on Ruotsin valtio, joka omistaa 39,5 prosenttia osakkeista (joulukuu 2022). 

Esimerkkejä TV4:n työntekijän sopimuksista

  • Henkilö A
    Töissä alle 2 vuotta1 kk irtisanomisaikaEroraha, joka vastaa kolmen kuukauden palkkaa
  • Henkilö B
    Töissä 6–8 vuotta4 kk irtisanomisaikaEroraha, joka vastaa neljän kuukauden palkkaa
  • Henkilö C
    Töissä vähintään 10 vuotta6 kk irtisanomisaikaEroraha, joka vastaa kuuden kuukauden palkkaa
  • Henkilö D
    Ikä: 55–64Töissä vähintään 10 vuotta12 kk irtisanomisaika

    Eroraha, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Lisätuki: 6 kuukauden palkka, jota saa hakea kuukausittain, jos on edelleen yöttömänä.

    Irtisanomisaikana työntekijällä ei ole työvelvoitetta.