Iso omistaja voi auttaa pieniä lehtiä selviämään, mutta turvasatama se ei ole

Keskisuomalainen-konserni ilmoitti eilen keskiviikkona 31. tammikuuta ostavansa PunaMusta Median medialiiketoiminnan.

Kaupan myötä konserni saa maakuntalehti Karjalaisen, paikallislehdet Outokummun Seudun, Pielisjokiseudun, Pogostan Sanomat, Ylä-Karjalan, Lieksan Lehden ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat sekä kaupunkilehti Karjalan Heilin. Myös vajaa vuosi sitten toimintansa aloittanut Radio Karjalainen Syke siirtyy Keskisuomalaiselle. Kauppa vaatii vielä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän.

Keskisuomalaiseen kuului jo ennen kauppaa yli 70 lehtinimikettä. Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvella on ollut ostohousut jalassa jo pidemmän aikaa. Vuonna 2021 Keskisuomalainen osti Hämeen Sanomat, Forssan Lehden ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, kahta vuotta aiemmin Kaakon Viestinnän ja ESV-paikallismedioiden lehdet eli muun muassa Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat sekä Länsi- ja Itä-Savon. Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme ja joukko kaupunkilehtiä siirtyi Keskisuomalaiselle vuonna 2016

Konserni on tehnyt myös pienempiä hankintoja. Esimerkiksi loppuvuodesta 2023 Keskisuomalainen osti kaupunkilehti Karkkilalaisen ja ilmoitti lopettavansa Karkkilan Tienoon. Karkkilan Tienoon se taas oli ostanut muutamaa vuotta aiemmin hankkiessaan Karprintin kaupunki- ja paikallislehdet.

Nimikkeissä laskettuna Keskisuomalainen on Suomen suurin mediayhtiö. Nyt sen valta lehtikustantajana vahvistuu entisestään. Suurempi toimija lehtibisneksessä on markkinaosuudeltaan vain Sanoma.

---

Ilmeinen kysymys on, mitä Keskisuomalaisen kauppa tarkoittaa journalismille ja sen tekijöille. Monesti perustellaan, että iso konserni voi olla lehdille hyväkin koti.

Suuruus on voimaa, kun pitää panostaa digikehitykseen tai esimerkiksi tekoälyn käyttöön. Uutisyhteistyö ja juttuvaihto voivat parhaimmillaan tarjota lukijoille sisältöjä, joihin yhdellä maakuntalehdellä ei ole yksin varaa. Taittoa keskittämällä ja automatisoimalla voidaan (ainakin periaatteessa) vapauttaa tekijöitä muihin töihin.

Karjalaiselle Keskisuomalainen on sikäli luonteva koti, että lehti on tehnyt jo aiemmin sisältöyhteistyötä konsernin muiden maakuntalehtien kanssa.

Voi myös aivan hyvin väittää, että iso konserni on pienille lehdille ainoa elinkelpoinen koti. Keskisuomalaisen konsernijohtaja Kangaskorpi arvioi Suomen Lehdistössä reilu vuosi sitten, että keskittyminen on vaihtoehto säästämiselle ja supistamiselle. Pienet yritykset hakevat säästönsä usein toimittajien palkkakuluista.

Ei suuri konserni mikään turvasatama kuitenkaan ole. Nykyisessä taloustilanteessa myös ison mediatalon on pohdittava tarkkaan, mihin sillä on varaa. Silloin häviäjän asemaan voivat joutua konsernin pienemmät lehdet.

Vielä viime keväänä Kangaskorpi sanoi Ylen ohjelmassa, ettei Keskisuomalainen suunnittele sunnuntainumeroista luopumista. Syksyllä hän kertoi tarkoittaneensa, ettei yhtiö suunnittele suurempien lehtiensä – Keskisuomalaisen, Savon Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien printin vähentämistä.

Viime vuonna Keskisuomalainen ilmoittikin vähentävänsä useiden paikallis- ja maakuntalehtiensä printin julkaisupäiviä muun muassa Savon Median, Hämeen Median ja Kaakon Viestinnän sekä Etelä-Suomen Median lehdissä. Muutosten myötä katosi pelättyä harvempi työpaikka, mutta täysin ilman irtisanomisia niistä ei ole selvitty.

Työnantajan viesti on ollut, että paikalliseen journalismiin halutaan panostaa ja siihen tarvitaan tekijöitä. Nähtäväksi jää, miten topakasti tästä pidetään kiinni silloin, kun etsitään 2,5 miljoonan euron ”synergiahyötyjä”, joita Keskisuomalainen toivoo PunaMusta-kaupasta syntyvän.

---

Karjalaisen toimituksessa tunnelma on odottava. Pääluottamushenkilö Olli Sorjosen mukaan kauppa yllätti toimituksen, vaikka ostoaikeista oli puhuttu pitkään.

”Se alkoi jo kuulostaa taustakohinalta, kunnes tämä oikeasti tapahtui”, Sorjonen sanoi Ylen haastattelussa.

Sorjosen mukaan työntekijöillään on työpaikoistaan huoli. Toimituksessa käytiin muutosneuvottelut viimeksi keväällä 2023.

Tässä kohti on joka tapauksessa selvää, että kaupan jälkeen kotimainen mediakenttä on jälleen piirun verran keskittyneempi. Siihen suhtaudutaan Suomessa välinpitämättömästi ja pragmaattisesti, kuten Tampereen yliopisto dosentti Heikki Hellman on todennut.

Ehkä myös turhan luottavaisesti? Keskittyminen ei ehkä ole uhka lehdistönvapaudelle niin kauan kuin omistaja ei halua käyttää valtaansa väärin. Mutta vain niin kauan.

Median keskittyminen Suomessa epäilemättä kuitenkin jatkuu. Vuoden alusta alkoi ilmestyä Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Se syntyi, kun Sanoma osti Länsi-Suomen ja Raumalaisen – ja yhdisti niiden toimituksen Satakunnan Kansaan. Kaleva taas osti alkuvuodesta Hilla Groupilta kaksi lehteä ja kaiken painoliiketoiminnan. Ruotsalainen Telia taas suunnittelee MTV:n myymistä. Kotimaista ostajaa sille tuskin löytyy, ellei sitten Sanoma kiinnostu siitä, kuten MTV:n entinen ohjelmajohtaja Hesarin syntymäpäivähaastattelussaan ehdotti.

Vai kiinnostuisiko siitä sittenkin Keskisuomalainen, joka kokeili tv-omistamista pikkusummalla nyt jo konkurssiin menneessä Alfa-tv:ssä?

”Mahdollisuus kurkistaa tv-maailmaan”, perusteli Kangaskorpi ostostaan tuolloin.