Jupe Väre on Helsingin Jalkapalloklubin HJK:n viestinnän tuottaja ja AD. Hän on osa suomalaisen jalkapallon suurseuran kolmihenkistä viestintätiimiä, johon kuuluvat nykyisin myös viestintäpäällikkö ja edustusjoukkueen tiedottaja.
Vuoteen 2021 saakka Väre oli yhtä kuin HJK:n viestintätiimi.
Töitä on kuitenkin edelleen paljon, sillä muutos työn määrässä on takavuosiin verrattuna iso. Väre muistelee, että vielä kymmenen vuotta sitten riitti, että ”laittoi kerran viikossa jotain Facebookiin”.
”Nyt pitää olla päivittäin joka kanavassa paljon sisältöä. Jos viestinnän tekee hyvin, yleisö kiinnostuu, ja se taas johtaa siihen, että sponsorit kiinnostuvat”, Väre sanoo.
Väre on tehnyt HJK:lle kaikenlaista, seuran brändi-ilmeen määrittelystä alkaen. Hänen vastuullaan ovat niin seuran verkkosivut kuin sosiaalisen median kanavatkin. Hän hoitaa pelaajakuvaukset, videotuotannot ja audiosisällöt, sekä muun muassa yhteydet kotimaisiin ja euro-otteluiden tapauksissa myös kansainvälisiin tv-yhtiöihin. Hänen tonttiaan on seuran oma, harjoitus- ja euro-otteluita striimaava HJK TV, ja yhtä lailla myös kotistadionin av-tekniikka äänentoistosta jättiskriiniin ja led-mainospintoihin.
Aiemmin Väre hoiti myös muun muassa seuran mediasuhteet, esimerkiksi haastattelujen järjestämisen ja kotiotteluiden mediapalvelut.
Väre sanoo törmäävänsä usein ajatukseen, että työ HJK:n viestinnässä olisi kausiluonteista. Nykyisin töitä tehdään ympäri vuoden ja kausivaihtelu on aiempaa pienempää.
”Talven harjoituskaudella valmistellaan tulevaa, uutisoidaan kumppanuussopimuksia ja pelaajasopimuksia, pohjustetaan, raportoidaan ja striimataan harjoitusotteluita, järjestetään pelaajakuvauksia ja niin edelleen”, Väre sanoo.
”Kiireisintä aikaa on nykyisin harjoituskausi tammikuusta maaliskuuhun. Kauden aikana työtä rytmittävät ottelut. Niiden välipäivät ovat täynnä markkinointia ja kumppanipalavereita.”
Kotiottelupäivät ovat kuitenkin erityisen työn täyteisiä. Päivän aluksi Väre laatii HJK:n kokoonpanografiikan, jonka Veikkausliigassa saa julkaista neljä tuntia ennen avauspotkua. Sitä pitää olla tekemässä noin viisi tuntia ennen aloitusta.
”Pyrin hoitamaan sen ajoissa, jotta pääsen seuraavaksi tarkistamaan stadionin tekniikan toimivuuden. Vastuullani ovat stadionin digipinnat eli miten led-laitamainokset ja jättiskriinin mainokset pyörivät”, Väre sanoo.
Varttia ennen ottelun alkua on erityisen hektistä. Silloin on paljon ajettavia mainoksia sekä lyhyitä videoita, jotka esittelevät pelaajat. Ottelun aikana Väre ohjaa tv-yhtiön kuvatarjonnasta livekuvaa stadionin jättinäytölle ja ajaa sekaan tarvittavat mainokset.
Väre ottaa tv-yhtiön kuvavirrasta talteen klippejä tulevaa ottelukoostetta varten. Ehtiessään hän alkaa valmistella koostetta jo pelin aikana. Työpäivän kiireisin vaihe alkaa ottelun päätyttyä.
”Somessa julkaistaan niin sanottu lopputuloskuva, jonka koetan saada valmiiksi vähän ennen ottelun päättymistä – sillä riskilläkin, että lopussa tulee maali, ja joudun aloittamaan alusta.”
”Sitten alan työstää ottelukoostetta. Ne ovat HJK TV:n katsotuinta sisältöä. Klubin maalit pitää lisäksi julkaista somessa omina klippeinään. Kentänlaitakuvaajalta on tässä vaiheessa jo tullut kuvia otteluraporttia varten. Valikoin niistä sopivat ja työstän ne julkaisukuntoon.”
Joukkueen tiedottajalta Väre saa useimmiten kotijoukkueen pelaajasta pelin jälkeen tehdyn videohaastattelun. Myös ottelun jälkeisestä lehdistötilaisuudesta saa joskus kiinnostavia, julkaisun arvoisia videopätkiä.
”Työstän myös nämä julkaisukuntoon. Olemme nykyisin aika nopeita. Kaikki mahdollinen on yleensä saatu julki pari-kolme tuntia loppuvihellyksen jälkeen.”
Huhtikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että HJK:n työntekijä on haastanut HJK Oy:n oikeuteen palkkasaatavien takia. Työnantajansa käräjille haastanut työntekijä on Jupe Väre.
”Työmäärästä on ollut yksinkertaisesti mahdoton selvitä työsopimukseen kirjatussa 40 viikkotunnissa, eikä töistä kieltäytyminen ole tullut kysymykseen”, Väre sanoo.
Väre vaatii HJK:lta 54 000 euron palkkasaatavia vuosilta 2021–2023. Saatavat ovat maksamattomia ylityökorvauksia, sunnuntaityökorvauksia ja viikkolepokorvauksia.
HJK:ssa aloitettiin työajanseuranta vasta vuonna 2019. Väreen ylityösaldo vuosilta 2021 - 2023 oli hurjat 1159 tuntia. Väreen mukaan HJK ei Excel-taulukoinnista huolimatta todellisuudessa ole seurannut työaikaa eikä myöskään korvannut ylitöitä.
HJK kiistää Väreen vaatimukset. Seuran mukaan Värettä ei esimerkiksi koske työaikalaki. Tämän työsopimukseen on kuitenkin yksiselitteisesti kirjattu 40 tunnin viikkotyöaika.
HJK väittää työajan seurantavelvoitteestaan huolimatta ylitöiden tulleen seuralle yllätyksenä. Sen ratkaisu oli määrätä kolmen tunnin päivittäinen työaika tuntisaldon tasoittamiseksi.
”Työnantajan reaktio ylitöiden esiin nostamiseen ei ole ollut ihan sellainen, kun toivoin”, Väre sanoo.
”Ilmeisesti sitä ei saisi nostaa esiin. Hei eivät ole tulleet vastaan, vaan kiistävät kaiken.”
Väre huomauttaa, että vuotta 2019 vanhempaa työaikakirjanpitoa hänellä ei ole, koska HJK:ssa ei sellaista tunnettu. Hän on työskennellyt seurassa vuodesta 2016.
”Vähintään samaan tahtiin ylitöitä kertyi jo silloin”, Väre sanoo.
”En itsekään aluksi tiennyt oikeuksiani, ja tein töitä rakkaudesta lajiin ja tähän seuraan.”
Väre sanoo, että viestintätiimin kasvattaminen yhdestä henkilöstä kolmeen ei ole vähentänyt töitä.
”Nythän meillä on johtajien lisäksi kolme ihmistä innovoimassa, että mitä kaikkea hienoa tehdään! Ja yleisön vaatimukset viestintää kohtaan kasvavat koko ajan.”
Väre korostaa, ettei halua mollata HJK:ta millään tavalla. Hän on Klubin pitkäaikainen kannattaja, ja unelmatyössään. Hän haluaa jatkaa HJK:ssa.
”Meillä on hyvä työyhteisö, upeita tyyppejä töissä.”
HJK:n tavoite on olla pohjoismainen jalkapallon suurseura. Pohjoismaiset jalkapallojättiläiset tekevät viestintäänsä kuitenkin paljon suuremmilla resursseilla kuin HJK.
Ruotsin suurseuroihin kuuluva Malmö FF tekee viestintää kymmenen hengen tiimillä. Kaikki ovat täyspäiväisiä työntekijöitä, viestintäpäällikkö Mattias Larsson kertoo.
Tanskan suurimman jalkapalloseuran FC Kööpenhaminan verkkosivujen mukaan viestintäpäällikkö Jes Mortensenin alaisuudessa on yhdeksän työntekijää – pelkästään videosisältöjä tuottaa neljän hengen tiimi.
HJK on Suomen suurin jalkapalloseura, ja kotimaisista seuroista ainoa, joka tuottaa voittoa. Väreen mukaan muut Suomen seurat on viestintäresursseiltaan paljon HJK:ta jäljessä.
”Siellä on yleensä yksi tiedottaja tai tiedotusvastaava, joka hoitaa koko paletin yksin. Usein he ovat opiskelijoita. Ihmisiä, joilla on futistaustaa, ja jotka tykkäävät tehdä tällaista.”
HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti ei vastannut Journalistin yhteydenottoihin.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena