Mediakonserni Keskisuomalainen kertoi viime viikolla, että se saattaa vähentää kahdeksan printtilehden ilmestymiskertoja. Tehostamissuunnitelmat koskevat Forssan Lehteä, Etelä-Saimaata, Itä-Savoa, Länsi-Savoa, Kouvolan Sanomia, Kymen Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Warkauden Lehteä.
Lehdistä viisi on seitsenpäiväisiä ja kolme ilmestyy 5–6 päivänä viikossa. Keskisuomalainen-konserni julkaisee yli 70 lehteä.
Vielä maaliskuussa Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa, ettei yhtiö suunnittele seitsenpäiväisten sanomalehtiensä sunnuntainumeroiden lopettamista.
”Meillä on kymmenkunta seitsenpäiväistä lehteä. Mitään suunnitelmia minkään näistä sunnuntain lopettamisesta ei ole. Mutta se riippuu aika paljon siitä, kuinka niillä säilyy elinvoimaisuus”, Kangaskorpi sanoi Ylen ohjelmassa.
Samassa haastattelussa hän myös arvioi, että konsernin suurimmat sanomalehdet ilmestyvät paperilla seitsemänä päivänä viikossa varmasti vielä parin kolmen vuoden ajan.
Miten tässä näin kävi, Vesa-Pekka Kangaskorpi?
”Olenkin odottanut tätä kysymystä. Vastasin silloin tietoisesti, kuten vastasin, mutta tarkoitin lähinnä meidän suurimpia lehtiämme. Kysymyksessä viitattiin meidän suurimpiin lehtiimme Keskisuomalaiseen, Etelä-Suomen Sanomiin ja Savon Sanomiin. Suunnitelmat eivät koske niitä, vaan muutamaa paikallis- ja aluelehtityyppistä, pienempää lehteä. Ja kyse on suunnitelmasta – katsotaan sitten, mihin päädytään”, Kangaskorpi sanoo.
Hän arvioi alulla olevien suunnitelmien toteutuvan ”aikaisintaan toisella kvartaalilla ensi vuonna”.
Miksi Keskisuomalainen sitten aikoo vähentää paperisten lehtiensä ilmestymispäivien määrää? Mediakonserni on varoittanut kuluvan vuoden tuloksensa olevan odotettua heikompi muun muassa inflaation, sanomalehtipaperin hinnan ja jakelukustannusten nousun takia.
Muiden lehtien esimerkit ovat Kangaskorven mukaan osoittaneet, ettei paperisen lehden ilmestymispäivien määrä olekaan elämän ja kuoleman kysymys. Sen sijaan lukijat haluavat digitaalisia palveluita, joiden kysyntä on kasvanut.
”Onko järkeä satsata siihen, että tehdään ja jaetaan paperista lehteä kalliilla vai siihen, että tehtäisiin laadukkaampaa sisältöä ja jaeltaisiin se tiettyinä päivinä digitaalisesti?” Kangaskorpi sanoo.
”Meillä on niin paljon lehtiä, että haluamme nyt katsoa, miten se toimii ja miten lukijat ottavat vastaan nämä muutokset.”
Hän arvioi edelleen, että konsernin suurimmat lehdet pysyvät näillä näkymin vielä ainakin lähivuodet seitsenpäiväisinä. Alan tilanne on kuitenkin Kangaskorven mukaan erittäin haastava.
Keskisuomalaisen tehostamisohjelma ei koske Kangaskorven mukaan ainoastaan toimituksia. Mediakonsernin yhteisten toimintojen kuluja aiotaan vähentää ja yhtiön rakenteen uudistamista tutkitaan. Keskisuomalaisen tytäryhtiö Lehtisepät käy jo nyt muutosneuvotteluita, jotka koskevat Lahden sanomalehtipainon sulkemista.
”Koko konserni käydään läpi, katsotaan kaikki kulut. Kyse ei ole paniikkijarrutuksesta tai -säästämisestä, vaan toiminnan virtaviivaistamisesta.”
Lehtien yhdistämisiä Keskisuomalainen-konserni ei Kangaskorven mukaan juuri nyt suunnittele.
”Mikään ei ole tällä toimialalla poissuljettua. Yhdistämiset ovat kuitenkin aika haastavia. Monesti kysytään esimerkiksi, mikseivät Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat yhdisty. Siihen ei ole kuitenkaan päädytty, koska molemmilla lehdillä on vahva, oma paikallinen kysyntänsä”, Kangaskorpi sanoo.
Yhtiön tiedotteen mukaan henkilöstövaikutusten laajuus tarkentuu tehostamissuunnitelmien edetessä. Kangaskorpi arvioi, etteivät ne tule olemaan ”välttämättä mitenkään massiivisia”.
”Emmehän me ilman ihmisiä pysty näitä tuotteita tekemään.”
Viime keväänä sunnuntainumeroidensa lakkauttamisesta ilmoittivat Karjalainen, Kaleva, Ilkka-Pohjalainen, Kainuun Sanomat ja Keskipohjanmaa.
Kalevan ja Karjalaisen päätöksien seurauksena myös sunnuntain paperi-Hesari jaellaan Pohjois-Suomessa ja Joensuun seudulla vasta maanantaina.
Vaikuttavatko Keskisuomalaisen suunnitelmat muiden yhtiöiden lehtien jakeluun?
”Lähinnä meidän isommilla maakuntalehdillämme on kattavampaa jakeluyhteistyötä Hesarin kanssa. Vaikutukset ovat siis pieniä, mutta kyllä niitä on”, Kangaskorpi sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
