”Muistakaa kuunnella nuoria.”
Tämä on 15-vuotiaan Tinka Gustafssonin viesti suomalaisille toimittajille. Hän käy yhdeksättä luokkaa Tampereen Lielahden koulussa.
Luokkakaveri Roosa Lampimäki, 15, on samoilla linjoilla.
”Nuorilta voisi kysyä, mistä he puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Monella voisi olla paljon sanottavaa, mitä ei muuten tulisi sanottua.”
Haastattelimme kolmea Lielahden koulun 9A-luokkalaista heidän mediasuhteestaan. Lisäksi luokan 18 oppilaasta 14 vastasi Journalistin tekemään kyselyyn.
Kyselyssä ja haastatteluissa yhdeksäsluokkalaiset kertoivat, että median pitäisi uutisoida enemmän esimerkiksi liikunnan vähenemisestä, ilmastonmuutoksesta, maapallon tulevaisuudesta ja vapeista eli sähkötupakoista.
”Nuoret käyttävät päihteitä aivan liikaa, ja se saa mieleni matalaksi”, sanoo 15-vuotias Samu Mendes.
Mendesin mukaan nuoret käyttävät eniten sähkötupakkaa ja jonkin verran myös tupakkaa, alkoholia ja nuuskaa. Nuoret käyttävät päihteitä toisinaan myös koulussa.
Mendes kertoo seuraavansa uutisia muttei kovin aktiivisesti. Eniten häntä kiinnostavat vakavat aiheet, kuten sotaan ja muihin tragedioihin liittyvät uutiset.
”En ole mikään uutisnörtti. Jos jotain tapahtuu, saan kyllä jossain vaiheessa tietää siitä.”
Tavallisesti Mendes päätyy uutisten äärelle Googlen etusivulla näkyvien otsikoiden kautta. Hän katsoo joskus myös Instagramissa vastaan tulevia Reels-uutisvideoita. Tiktokia hän ei käytä.
Useampi vastaaja toivoo lisää uutisia nuorten mielenterveydestä, sosiaalisessa mediassa ja koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta sekä ulkopuolisuudesta. Tinka Gustafssonista tuntuu, että nämä aiheet unohtuvat välillä mediasta. Hän seuraa uutisia monista kanavista ja on erityisen kiinnostunut nuorten asioita, rikoksia ja musiikkia käsittelevistä jutuista.
”Nuoret voivat koko ajan huonommin, mutta se jätetään tavallaan ulkopuolelle uutisjutuista. Myös kiusaamisesta pitäisi kirjoittaa lisää, jotta lukijat saisivat paremman kuvan, millaista se voi olla.”
Roosa Lampimäkeä kiinnostavat esimerkiksi kotimaan politiikka ja ulkomaan uutiset. Keväällä hän seurasi aktiivisesti Suomen presidentinvaaleja. Hän lukee uutisia tavallisesti Ylen tai Aamulehden verkkosivuilta. Myös Tiktokin uutisvideot ovat hänelle tuttuja. Lampimäki on huomannut, että uutisointi nuorten hyvinvoinnista menee herkästi politiikan puolelle.
”Uutisissa kerrotaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista, mutta itse nuorista saatetaan puhua vähemmän.”
Lampimäki arvioi myös, että yläkouluikäiset saavat mediassa vähemmän tilaa kuin vanhemmat opiskelijat. Gustafsson ehdottaa, että yläkoululaisilta voisi kysyä esimerkiksi heidän haaveistaan ja odotuksistaan tulevien opiskeluiden suhteen.
Tammikuussa julkaistun Uutismedian liiton tutkimuksen mukaan yli puolet 13 – 18-vuotiaista kokee, että nuorten näkemykset huomioidaan mediassa heikosti.
Tutkimuksesta ilmenee myös, että nuorten kiinnostus heidän omaan elämäänsä liittyviä uutisia kohtaan on noussut. Ne kiinnostavat ikäryhmää kaikkein eniten. Toisena tulevat isot ja ajankohtaiset uutisaiheet Suomesta ja maailmalta.
Enemmistö Lielahden koulun 9A-luokan oppilaista kertoi Journalistin kyselyssä olevansa tyytyväisiä siihen, miten nuoret huomioidaan mediassa. Heistä kaksi arvioi, että nuorista puhutaan yhä enemmän ja heidän asioitaan käsitellään nykyisin tarpeeksi. Kolmen vastaajan mielestä nuoret huomioidaan vaihtelevasti ja yhden mielestä huonosti.
Uutisoinnissa nuoriso vaikuttaa jatkuvasti olevan pilalla, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Niina Sormanen.
”Tuntuu, että nuoria käsittelevät uutiset ovat usein sävyltään syyttäviä. Sellaisia, että tämä sukupolvi on taas tällainen.”
Houkutus negatiivissävytteisiin juttuihin voi Sormasen mukaan johtua siitä, että uutisia tehdään ensisijaisesti aikuisille digitilaajille. Samalla unohdetaan, että nuoret ovat median seuraavaa lukijakuntaa.
Sormasesta on myös selvää, ettei nuorten ääni kuulu tarpeeksi mediassa.
”Eiväthän nuoret kiinnostu journalismista, jossa he itse jäävät ulkopuoliseksi tai heidät esitetään toistuvasti kielteisessä valossa. He haluavat, että muutenkin asioita käsiteltäisiin ratkaisukeskeisemmin ja positiivisia puolia etsien. Uutisia saatetaan jopa vältellä siksi, ettei kestetä negatiivisuuden kuormaa.”
Sormanen arvioi, että paikallislehdet onnistuvat valtakunnallista mediaa paremmin tuomaan nuorten näkökulmaa esiin. Oman ikäryhmän perspektiivin näkeminen voi ruokkia nuoren halua seurata uutisia jatkossakin.
”Journalismin pitäisi tarjota nuorille samaistumispintaa ja tunnistaa heidän moninaisuutensa. He myös tarvitsevat roolimalleja, kuten muita nuoria, jotka tekevät hienoja asioita.”
Entä miten nuorten elämä näkyy uutisissa heidän itsensä mielestä? Kysymys saa haastateltavat mietteliäiksi.
”Ei ainakaan heti tule mieleen esimerkkejä, joten ei varmaan kovin näkyvästi”, Lampimäki sanoo
”Silloin tällöin uutisissa tulee puheeksi nuoriso, eikä minun mielestäni tarvitsisi uutisoida tämän enempää”, Mendes tuumaa.
Gustafsson nostaa esille Vantaan kouluampumisen. Huhtikuun alussa yksi poika sai surmansa ja kaksi tyttöä loukkaantui vakavasti ampumisessa Vantaan Viertolan koulussa. Sekä epäilty ampuja että uhrit olivat 12-vuotiaita.
”Olihan se aluksi shokki”, Gustafsson sanoo.
Hän pitää hyvänä ratkaisuna, että uutisten yhteydessä kerrottiin palveluista, joiden kautta nuoret voivat tarvittaessa saada keskusteluapua.
Gustafsson ja Lampimäki seurasivat tilannetta päivittyvien liveseurantojen kautta. Mendes muistaa, kuinka uutisia tuli vastaan joka puolelta.
”Näin niitä paljon ja koko ajan. Luin ja halusin tietää lisää asiasta. Puhuin myös kavereitteni ja vanhempieni kanssa tapauksesta.”
Haastateltavat kokevat, että uutisointi ampumisesta oli asiallista ja tietoa oli saatavilla tarpeeksi muttei liikaa. Nuorten mielestä oli hyvä, ettei esimerkiksi osallisten nimiä tuotu uutisissa julki. Sosiaalisessa mediassa huhut sen sijaan lähtivät nopeasti liikkeelle.
Gustafsson ja Lampimäki näkivät esimerkiksi Tiktokissa kiertäneen videon, jonka ääninauhan väitettiin olevan peräisin luokasta, jossa Viertolan koulun ampuminen tapahtui. Myöhemmin kävi ilmi, että äänite olikin aivan toisesta tilanteesta.
”Heti ensimmäisen uutisen jälkeen tein päätöksen, etten usko turhaan kaikkea, mitä somessa puhutaan, ennen kuin asiasta on kerrottu lehdessä tai jonkin lehden somessa”, Gustafsson sanoo.
Tiktok on noussut 13 – 18-vuotiaiden tärkeimmäksi uutis- kanavaksi, ilmenee Uutismedian liiton tutkimuksesta. Lähes puolet ikäryhmästä seuraa uutisia sovelluksen kautta. Niin ikään lähes puolet nuorista arvioi, etteivät he todennäköisesti näkisi uutismedioiden sisältöjä, ellei niitä tulisi vastaan Tiktokissa. Vain reilu kymmenys nuorista ei käytä sovellusta lainkaan.
Iltapäivälehtien verkkosivut ovat nuorten toiseksi suosituin uutislähde. Niiden kautta uutisia seuraa reilu kolmannes nuorista. Vuotta aiemmin suosituimmat uutiskanavat olivat hyvin tasaväkisiä: 41 prosenttia seurasi uutisia iltapäivälehtien verkkosivuilta ja 40 prosenttia Tiktokista.
Roosa Lampimäki ajattelee, että uutisvideot voivat madaltaa nuorten kynnystä seurata ajankohtaisia asioita. Videoiden etu on siinä, että niitä tulee automaattisesti vastaan etenkin Tiktokissa, missä suuri osa nuorista muutenkin kuluttaa aikaansa.
”Sattumalta eteen tuleva uutisvideo voi herättää kiinnostuksen, ja sitten sitä jääkin katsomaan.”
Uutissivustoille meneminen on tietoisempi valinta, ja juttujen lukeminen vaatii enemmän keskittymistä kuin videoiden katsominen. Toimittajan selostaman uutis- videon voi myös laittaa taustalle pyörimään, jolloin tarvitsee vain kuunnella.
”Jos haluan oikeasti tietoa jostain asiasta, mieluummin luen uutisen”, Lampimäki sanoo.
Osa hänen näkemistään uutisvideoista on ollut hänen mielestään ”aivan turhia”.
Toimivaa uutisvideota haastateltavat luonnehtivat tiiviiksi ja selkeäksi – sellaiseksi, jossa keskitytään olennaiseen. Tekstitykset sekä taustalla pyörivät kuvat ja klipit voivat tehdä uutisvideon seuraamisesta mukavampaa, mutta liikaa ylimääräistä sisältöä ei pitäisi olla.
”Asiat pitää ilmaista realistisesti eikä kierrellen ja kaarrellen tai liikaa ihannoiden”, Tinka Gustafsson sanoo.
Hän pohtii, voisiko uutisvideoita julkaista nykyistä enemmän Instagramissa sekä uutismedioiden omilla verkkosivuilla, sillä kaikki nuoret eivät käytä Tiktokia. Mendes sen sijaan ehdottaa, että uutisvideoita voisi viedä viestintäsovellus Snapchattiin. Tällä hetkellä suosittujen tarinoiden osiossa pyörii lähinnä viihteellisiä sisältöjä, kuten vaikuttajien päivityksiä.
Digilaitteiden parissa kasvanut sukupolvi odottaa perinteiseltä medialta sosiaalisesta mediasta tuttuja ominaisuuksia ja ilmaisutapoja: lyhyitä videoita ja nopeaa tiedonsaantia.
”Se herättää kysymyksen, miten perinteinen uutismedia ja tarkastettu tieto selviävät tässä yhteiskunnassa”, tutkija Niina Sormanen sanoo.
Uutismediat ovat vastanneet haasteeseen tekemällä sisältöjä suoraan sosiaalisen median alustoille nuorten toivomassa formaatissa. Media & Viestintä -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten Tiktok-uutisvideoiden mediaanipituus on 43 sekuntia.
Sosiaalisen median uutisvideot ovat toimiva keino tavoit- taa nuoria, jotka eivät muuten seuraisi uutisia, mutta Sormanen näkee niissä myös sudenkuoppansa. Yksi on se, etteivät ne innosta nuoria kuluttamaan journalismia perinteisen median kanavista.
”Monet nuoret tuntuvat haluavan, että uutisia voisi esimerkiksi lukea suoraan Instagramista, jolloin ei tarvitsisi erikseen mennä uutissivustoille.”
Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ei sulje pois tiedonjanoa tai yleistä kiinnostusta yhteiskuntaan. Olennaisempaa on se, millä tavoin nuori käyttää sovelluksia.
”Jos nuori on taipuvainen etsimään tietoa somesta, on hän todennäköisesti myös halukas kuluttamaan perinteistä mediaa. Silloin somejournalismi voi tukea muunkin journalismin kulutusta.”
Uutisissa kerrotaan huolestuneeseen sävyyn suomalaisnuorten Pisa-tulosten rapistumisesta, lukuinnon vähenemisestä ja siitä, miten sosiaalinen media voi koukuttaa ja heikentää keskittymiskykyä. Samalla nuorille tarjotaan pikatahtiin kulutettavaa somejournalismia.
”Se on kieltämättä ristiriitaista. En usko, että nuorten lukutaito kasvaa ainakaan tällä tavalla”, Sormanen toteaa.
Sormasen mielestä suomalainen somejournalismi tarvitsee lisää luovuutta ja lyhytvideoita monipuolisempaa tarjontaa. Hänestä suuret uutismediat voisivat ottaa oppia uudemmilta verkkopohjaisilta tiedotusvälineiltä, kuten Rare Medialta, joka tekee nuorille muun muassa kulttuuri-, ilmasto- ja hyvinvointiaiheista videojournalismia Instagramiin, Tiktokiin ja Youtubeen.
”Nuorille tulisi olla omia, heitä puhuttelevia sisältöjä, jotka antavat viestin, että ’tekin kiinnostatte meitä’.”
Sosiaalisessa mediassa uutisvideot kulkevat samassa virrassa viihteellisten ja epäluotettavien sisältöjen kanssa.
”Sosiaalisessa mediassa täytyy olla lähdekritiikkiä, jotta tietää, mikä on totta ja mikä ei. Paperilehdissä yleensä kaikki on totta”, eräs oppilas luonnehti kyselyssä sosiaalisen median ja perinteisen median eroa.
Samu Mendes kokee, että sosiaalisessa mediassa voi olla vaikea tunnistaa, kuinka luotettavaa eteen tuleva tieto on. Mendes käyttää aktiivisesti esimerkiksi yhteisöpalvelu X:ää. Hänen mukaansa siellä liikkuu paljon valeuutisia, joihin hän kertoo joskus itsekin haksahtaneensa.
”Kun näen jotain epäuskottavaa, yritän etsiä netistä lisää tietoa siitä. Epäilykseni herää yleensä silloin, jos tarina on aivan hullu tai outo.”
Sormanen kuvailee tämän hetken mediaympäristöä hurjaksi ja monimutkaiseksi. Perinteisen median rinnalla toimii esimerkiksi somevaikuttajia sekä toimittajia, jotka toimivat kuin vaikuttajat. Pakkaa sekoittavat myös valtavirtauutisointia haastavat vastamediat. Lisäksi tekoäly vaikeuttaa tiedon luotettavuuden arvioimista. Enää kuvien ja videoidenkaan aitoudesta ei ole takeita.
”Elämme hyvin muuttuvaa ja pelottavaa aikaa. Eihän meillä vanhemmilla ihmisillä ole ollut näin vaikeaa tietää, mistä luotettava ja tarkastettu tieto tulee”, Sormanen sanoo.
Sormanen pitää somejournalismia vastavoimana epäluotettaville sisällöille. Hänestä toimitukset voisivat ottaa vielä askeleen edemmäs ja ryhtyä aktiivisemmin oikomaan sosiaalisessa mediassa liikkuvaa väärää tietoa, sillä suomalaiset nuoret luottavat edelleen laajasti perinteiseen mediaan.
”Nuoret välittävät, onko esimerkiksi juttu valeuutinen, mutta harva tekee työn selvittääkseen, pitääkö tieto paikkansa ja voiko siihen luottaa. On raskasta, kun kaikki pitäisi nykyään tarkistaa.”
Nuorten uutisten seuraaminen on laskenut korona-ajan huippulukemista. Vuonna 2020 lähes puolet 13 – 18-vuo- tiaista seurasi uutisia päivittäin.
Nyt reilu kolmannes nuorista seuraa uutisia päivittäin ja joka kolmas muutamia kertoja viikossa. Tätä harvemmin uutisia seuraa vajaa neljännes ja seitsemän prosenttia ei lainkaan. Uutisten seuraaminen ja perinteisen median kuluttaminen kasvavat iän myötä.
”Viimeistään äänestysiässä olisi fiksua seurata uutisia laajemmin”, Sormanen sanoo.
Vastuu mediakasvatuksesta on hänen mukaansa koulujen ja kotien harteilla. Nuorille on ensinnäkin opetettava, miten journalismi syntyy, miten se eroaa muista mediasisällöistä ja mistä luotettavaa tietoa löytyy. Myös vanhempien antama malli – esimerkiksi se, luetaanko kotona lehtiä – ohjaa sitä, millaiseksi median kuluttajaksi nuori kasvaa.
Journalismillakin on oma roolinsa nuorten kiinnostuksen herättämisessä ja säilyttämisessä. Nuortenlehtien sukupuutto saa Sormasen haikeaksi. Hänen mielestään nuorten elämässä kiinni olevaa tekstimuotoista journalismia tarvitaan tulevaisuudessakin.
”Osa nuorista on edelleen valmiita lukemaan pitkiä tekstejä, ja siitä taidosta on pidettävä kiinni. Nuoria ei pitäisi myöskään aliarvioida. Iso pyörä saattaisi lähteä pyörimään, jos kaikkea ei tehtäisi someformaatissa.”
Roosa Lampimäki ajattelee, että uutisten helppolukuisuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta ne olisivat nuorille saavutettavampia.
”Uutisissa käytetään joskus tosi sivistyneitä sanoja, minkä vuoksi saattaa olla vaikea pysyä mukana, että mistä nyt puhutaan.”
Lampimäki ehdottaa, että ajankohtaisista tapahtumista voisi kirjoittaa tiivistelmiä, jolloin ei tarvitsisi lukea montaa juttua samasta aiheesta.
”Ymmärrän kuitenkin, ettei esimerkiksi presidentinvaaleja voisi tiivistää yhteen juttuun.”
Monesti jutut ovat myös niin pitkiä, etteivät nuoret välttämättä jaksa lukea niitä. Lampimäestä on silti hyvä, että jutut ovat välillä pidempiä ja niissä kerrotaan paljon.
Tinka Gustafssonin mielestä nuoria pitäisi valistaa enemmän uutisten lukemisen merkityksestä.
”Kannattaa olla suurin piirtein kärryillä, että tuolla päin on tuollainen tilanne ja Suomessa tällainen, ettei olisi ihan kujalla siitä, mistä puhutaan koulussa ja kotona”, hän sanoo ja lisää:
”Mutta ei meidän ikäisten tarvitse kuitenkaan huolestua ihan kaikesta, mitä maailmassa tapahtuu.”
Uusimmassa lehdessä
- Toimitukset kalastelevat nuoria lyhytvideoilla, mutta heidän elämänsä uhkaa jäädä varjoon journalismissa. Se on kohtalokasta lukutaidolle ja median tulevaisuudelle, sanoo tutkija.
- Inhimillisten kohtaamisten pitäisi olla toimituksen voimavara
- Tasa-arvovaltuutettu patistaa liittoja neuvottelemaan vanhempainvapaista
- Lokale reportern nominerades till Snöspaden – så reagerade Åland
