Laki määrittelee organisaatiot ja yhteisöt, joiden on pakko huolehtia digitaalisten palveluidensa saavutettavuudesta. Tiedotusvälineiden saavutettavuus lisää niiden potentiaalisen yleisön määrää.
Vinkit antoi Kaura Raudaskoski. Hän on saavutettavuuteen laajasti perehtynyt tuottaja, taide- ja yhteisöpedagogi sekä graafinen suunnittelija, joka pitää saavutettavuutta ihmisoikeuskysymyksenä.
”Tiedonvälitystä ei ole järkeä tehdä epäsaavutettavasti.”
Kaura Raudaskoski
1. Kirjoita selkeästi
- Selkeys ei tarkoita tylsyyttä tai yksitoikkoisuutta. Teksti voi olla rakenteeltaan ja sanastoltaan vaihtelevaa ja rikasta, ja silti helposti ymmärrettävää ja luettavaa.
- Käytä yleiskielistä sanastoa. Selitä vaikeat termit tekstissä tai erillisessä sanastolaatikossa.
- Käytä lauseenvastikkeita säästellen ja katso, että lauseiden aika- ja viittaussuhteet ovat selkeitä. Ei ”Pihalla pallotellessaan Pirkko huomasi siilin”, vaan ”Kun Pirkko pallotteli pihalla, hän huomasi siilin”.
- Vältä harvinaisia sijamuotoja ja tapaluokkia. Ne vaikeuttavat ymmärtämistä, jos opettelee kieltä tai lukemisessa on vaikeuksia. ”Liikkunee polkupyörättä” -tyyppiset muotoilut voivat myös luoda tekstiin vanhahtavan tai keikaroivan vivahteen.
- Jäsentele teksti loogisiin osiin ja tee väliotsikoista informatiivisia. Suosi verkkoteksteissä 1–3 virkkeen kappaleita.
- Huolehdi, että otsikkohierarkia on kunnossa. Silloin myös ruudunlukuohjelmaa käyttävä voi ”silmäillä” artikkelin, sillä ohjelma lukee otsikot ääneen hierarkian mukaisessa järjestyksessä. Ruudunlukuohjelma ei tunnista esimerkiksi lihavointia otsikoksi.
Kirjoita lyhyitä lauseita ja virkkeitä. Suosi pilkun sijaan pistettä.
2. Valitse linkiksi järkevä kokonaisuus
- Linkitä kokonaisia, ymmärrettäviä lauseita yksittäisten sanojen sijasta. Yksilöi, mihin linkitetään. Ei ”Lue lisää täältä” vaan ”Lue lisää kyselystä X”. Älä linkitä verkko-osoitteita, jottei kukaan joudu kuuntelemaan, kun ruudunlukuohjelma lukee ääneen hoo-tee-tee-pee-äs-kaksoispiste-kauttaviiva-kauttaviiva…
Linkki erottuu parhaiten, kun se on oma kappaleensa.
3. Mieti kuvavalintoja
- Lisää kuville vaihtoehtoiset tekstit eli alt-tekstit. Niiden tarkoitus on kertoa kuvan sisältö neutraalisti käyttäjälle, joka ei näe kuvaa. Ota konteksti huomioon ja käytä leipätekstissä esiintyvää sanastoa.
- Kun valitset kuvituskuvaa, mieti mitä siinä tapahtuu ja miten se liittyy tekstin aiheeseen. Liian viitteellinen tai kaukaa haettu kuvitus voi hämmentää lukijaa.
4. Muista saavutettavuus myös somessa
- Kirjoita aihetunnisteiden eli hashtagien sisältämät erilliset sanat suurilla alkukirjaimilla. Se helpottaa tunnisteen visuaalista hahmottamista ja ruudunlukuohjelman työtä.
Ei #pelastakaasiilitnyt tai #PELASTAKAASIILITNYT vaan #PelastakaaSiilitNyt.
5. Huomioi myös nämä
- Pyri tekemään saavutettavuuden ja esteettömyyden miettimisestä rutiini. Näin purat erityisryhmiä syrjiviä käytäntöjä.
- Huomioi saavutettavuus myös sisäisessä viestinnässä. Se helpottaa selkeän viestin välittämistä ulospäin.
Kysy haastateltavan esteettömyystarpeista. Ehdota haastattelulle esteetöntä paikkaa,
Saavutettavuus?
Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen palvelun esteettömyyttä. Siihen kuuluvat sisällön ymmärrettävyyden lisäksi käyttöliittymän helppokäyttöisyys ja toimivuus erilaisilla laitteilla, apuvälineillä ja toimintakyvyillä.
Hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät etenkin vammaiset, luki- ja keskittymishäiriöiset, värisokeat sekä suomea heikosti osaavat. Saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta.
Digipalvelulaki edellyttää saavutettavia verkkopalveluita viranomaisilta, julkisoikeudellisilta laitoksilta sekä osalta järjestöjä ja yksityistä sektoria. Myös journalistiset mediat hyötyvät saavutettavien sisältöjen tekemisestä, sillä se lisää potentiaalisten lukijoiden määrää. Kesällä 2025 lain piiriin tulevat uusina muun muassa sähkökirjat sekä audiovisuaaliset sisältöpalvelut, kuten Yle Areena ja MTV Katsomo.
Lue myös selkeää yleiskieltä helpommasta selkokielestä (Journalisti 5/2024)
Jutttua on täydennetty 12.6. lisäämällä graafin tekstiaineisto myös leipätekstinä luettavaksi.