Vuonna 2019 julkaistun Youtube-videon nimi on 10 Suomen suojelluinta ihmistä. Dramaattinen musiikki pauhaa videon taustalla, kun miesääni esittelee itsensä ja siirtyy nopeasti asiaan. Kotikutoinen kuvakerronta esittelee listan henkilöitä, muun muassa Suomen puolustusvoimien komentajan, Suomen EU-komissaarin sekä Cheekin.
Youtube-videoille ominaisesti lista on kasattu mielivaltaisesti, mutta tekijä esittää ”suojelluimmista ihmisistä” knoppitietoa, jonka eteen on pitänyt nähdä vaivaakin: Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön työntekijälistalla on neljä upseeria, Suomen pääministeri liikkuu S-sarjan erikoisvalmisteisella Mercedes-Benzillä.
Videota on katsottu yli 500 000 kertaa.
Äänessä videolla on Ville Mäkipelto, 35. Muun muassa opettajana työskennellyt teologian tohtori ja psykologi tekee Youtubeen videoita, joissa hän listaa raflaavaa triviatietoa, kertoo historian merkkihetkistä ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia.
Mäkipelto arvioi, että hänen videoitaan katsovat paljon sellaiset ihmiset, jotka eivät juuri seuraa perinteistä mediaa. He näkevät verkossa vilaukselta otsikoita ja sotakuvastoa, mutta haluavat ”jonkun tutun tyypin” taustoittamaan tapahtumia.
”Eihän tässä tarvitse enää avata mtv/yle-hölynpölyä kun katselee Villen videoita”, eräs käyttäjä kommentoi Israelin ja Hamas-terrorijärjestön konfliktia käsittelevään videoon lokakuulta 2023.
”Sinänsä hauska kommentti, kun siinä luetellaan ne lähteet joiden varassa minäkin olen”, Mäkipelto sanoo.
Hän pohtii, että ihminen voi ottaa saman asian vastaan eri tavalla riippuen siitä, onko kertojana mediatalo vai yksityishenkilö.
Mäkipelto syventyi englanninkielisiin tubesisältöihin kymmenisen vuotta sitten. Hän tykästyi informatiivista sisältöä tekeviin ”tietotubettajiin” ja päätti itsekin kokeilla vastaavien videoiden tekemistä.
Nyt Mäkipellolla on Youtubessa 200 000 seuraajaa. Uusia videoita ilmestyy pari viikossa, lisäksi Mäkipelto tekee esimerkiksi Tiktokiin lyhyempiä videoita. Mäkipellon Youtube-videot saavat yleensä noin 20 000–100 000 katsomiskertaa, suosituimmat puolisen miljoonaa.
Aika hassua sanoa, mutta en itse luottaisi Youtube-videoihin.
Ville Mäkipelto, tietotubettaja
Mäkipelto kertoo tienaavansa videoilla enemmän kuin mitä tienaisi koulutuksensa mukaisissa opettajan tai tutkijan töissä. Ansaintamalli perustuu Youtube-videoissa esitettäviin mainoksiin sekä kaupallisiin yhteistöihin.
”Teen yhteistyötä sisältööni sopivien brändien kanssa. Makkaravalmistajaa en saa tungettua luontevasti mukaan, äänikirjapalvelu taas sopii oikein hyvin.”
Mäkipelto tekee videonsa journalistin ottein: hän käyttää vain luotettavia lähteitä ja tekee kommenttikenttään korjausmerkinnän, jos videoon eksyy virhe.
”Teen käytännössä ihan samaa työtä, mitä toimittajat tekevät. Minulla on opettajan ja tutkijan taustat, ja tämä on yhtä lailla tiedonvälittämistä. Vaadin itseltäni paljon ja pyrin totuudenmukaisuuteen.”
Mäkipellon alusta ei sinänsä tätä vaadi.
”Aika hassua sanoa, mutta en itse luottaisi Youtube-videoihin.”
Mäkipelto epäilee, etteivät perinteiset mediatalot tarjoa tekijälle sellaista vapautta, jota hän tarvitsee.
”Youtubessa pystyn tarttumaan asioihin nopeasti. En tarvitse mitään tiimiä videon tekemiseen. Kukaan ei sano että ’tämä on mielenkiintosta, tee tästä’, vaan päätän asioista itse.”
Ei päätoimittajaa, ei portinvartijoita. Siinä on Mäkipellon mukaan Youtuben voima ja heikkous: kuulumattomiin jääneet pääsevät ääneen. Tosin niin pääsevät myös ekstremistit ja trollit.
Tämä voi kuitenkin olla muuttumassa. Somealustat kiristävät otettaan sisällöstä, osin mainostajia miellyttääkseen, osin lakimuutosten takia. Elokuussa 2023 EU-alueella tuli voimaan digipalvelusäännös (DSA), joka koskee 19 isointa digialustaa, muun muassa Facebookia ja Googlea.
Lääkis jäi kesken, kun innostuin podcastista ja yrittäjyydestä.
Rami Kurimo, Puheenaihe-podcastin juontaja
DSA:n tarkoitus on vähentää alustoilla esiintyvää laitonta sisältöä ja disinformaatiota sekä tehdä mainostuksesta läpinäkyvämpää. Jos alusta epäonnistuu DSA:n noudattamisessa, EU voi määrätä toimijan maksettavaksi sakon, joka voi vastata jopa kuutta prosenttia yhtiön liikevaihdosta.
”Villin internetin aika on ohi. Some saattaa lähentyä perinteisiä medioita sääntelyn takia”, Mäkipelto sanoo.
Rami Kurimo, 36, ja Leevi Leivo, 27, ovat vuodesta 2018 tehneet Youtubeen ja podcast-alustoille Puheenaihe-podcastia. Haastatteluissa ja useamman vieraan keskusteluissa on käynyt tutkijoita, politiikan ja media-alan vaikuttajia sekä julkisuuden henkilöitä Mika Aaltolasta Laura Saarikoskeen, Syksy Räsäsestä Milan Dehghaniin ja Jari Ehrnroothista Saara Huhtasaareen.
Kurimo ryhtyi sisällöntuottajaksi vuonna 2015 pakolaiskriisin tulehduttamassa keskusteluilmapiirissä. Suomalaisten ”huudellessa poteroistaan” Kurimo mietti, voisiko hän itse luoda rakentavampaa vuoropuhelua.
Viime vuonna Puheenaihe oli Ylen mukaan suoratoistopalvelu Spotifyn kymmenenneksi kuunnelluin podcast Suomessa. Se oli myös ainoa ”uutisellinen” podcast listan kärkikymmenikössä 4. sijan Urheilucastia lukuun ottamatta.
”Lääkis jäi kesken, kun innostuin podcastista ja yrittäjyydestä. Lääkärinähän tienaisin paljon paremmin, mutta nyt olemme olleet Puhemediassa vuoden ajan kassavirtapositiivisia”, Kurimo sanoo.
Kurimon mukaan kaksikko maksaa palkkaa itselleen toistaiseksi niin vähän kuin pystyy. He investoivat kaiken liikenevän rahan toiminnan kasvattamiseen.
Puheenaihe tienaa Youtuben ja podialustojen mainosupotuksista, fanituotteista ja kaupallisista yhteistöistä. Suomalainen kryptovaluuttojen välitys- ja sijoituspalvelu mainostaa tuoreimpien jaksojen kuvauskentässä. Kurimon mukaan luvassa on lisää myös juontajien itse jaksojen sisään puhumia mainoksia.
Puheenaihe pyrkii intohimoisen tiukasti tasapuolisuuteen ja sananvapauteen. Kurimon mukaan tavoite on välittää todenmukainen kuva siitä, miten eri tavoin ajattelevia ihmisiä Suomesta löytyy.
Juontajat ottavat jaksoissa usein rauhallisen sivuroolin ja antavat vieraiden puhua keskeytyksettä. Haastateltavaksi kelpaa miltei kuka tahansa.
”En kokisi mielekkääksi kutsua vieraaksi esimerkiksi avoimen ihmisvihamielistä tai rasistista ihmistä. Näen kuitenkin tärkeäksi haastaa valta-asemassa olevia tai valtaan pyrkiviä ihmisiä riippumatta näiden poliittisista mielipiteistä.”
Tarkoitus ei ole tuottaa kiihkeitä väittelyitä tai levittää kohahduttavan outoja näkemyksiä. Kurimon mukaan tavoite on ”tuoda eri näkökulmia esille ja samaan aikaan pitää keskustelu rauhallisena”.
Aina se ei onnistu. Esimerkiksi Israelia ja Gazaa käsittelevä jakso kosmologi ja kansalaisaktivisti Syksy Räsäsen ja kansanedustaja Atte Kalevan (kok.) kanssa meni vieraiden päällepuhumiseksi. Kurimo ja Leivo pitivät jakson jälkeen kehityskeskustelun, jossa päätettiin terästää juontajan asemaa puheenvuorojen jakajana.
Kurimo uskoo, että laadukkaalle journalismille on aina kysyntää. Intohimoisesti markkinoista puhuvan podcastaajan mielestä paras ja kustannustehokkain mediatuote voittaa. Eritoten kustannustehokkuus on podcastien etu, Kurimo sanoo.
”Vapailla markkinoilla podit kilpailevat keskenään, ja journalistisesti laadukkainta sisältöä tekevät menestyvät parhaiten.”
Journalistisen laadun takeena Kurimo kertoo näkevänsä esimerkiksi hyvän oikaisukäytännön. JSN:n jäsenyyttä ei Puheenaihe ole vielä hakenut, ei toisaalta sulkenut mahdollisuutta poiskaan. Ensin kaksikko ajatteli yrittää luoda oman mallinsa virheiden korjaamiseen.
”Meidän tavoitteena on kehittää mahdollisimman avoin, läpinäkyvä ja laadukas itsesäätelymekanismi, johon yleisö voi osallistua”, Kurimo kaavailee.
Mimmit sijoittaa on itsenäinen mediatalo, joka tuottaa nuorille talous- ja lifestyleaiheisia nettiartikkeleita, somesisältöjä ja tapahtumia.
Nuoriin keskittyminen tarkoittaa päätoimittaja Evita Lestisen, 25, mukaan leikkisää ympäristöä ja hauskaa tekemistä, yleisön puhuttelemista samalta tasolta sekä epäformaalia kieltä. Esikuviksi Lestinen nimeää Yle Kioskin ja HS Vision.
Mimmit sijoittaa alkoi vuonna 2019 sijoittamisesta ja talousaiheista kiinnostuneiden nuorten naisten afterwork-tapahtumista ja laajeni blogin kautta verkkomediaksi. Vuonna 2022 liikevaihto oli 284 000 euroa. Tulosta se teki 46 000 euroa.
Kirjallisuudentutkimusta ja viestintää opiskellut Lestinen pitää itseään toimittajana. Hänen työtänsä ohjaavat ”vahvat kirjoitus- ja viestintätaidot, tutkiva ote, objektiivisuus, eettisyyteen sitoutuminen” sekä ”luovuus ja idearikkaus”. Perinteiset mediatalotkin ovat olleet yhteydessä. Ne ovat kysyneet vinkkejä nuorten tavoittamiseen ja tarjonneet töitäkin.
”Aloitimme oman sivuston siksi, että riittävän hauskoja, inspiroivia, meidän näköisiämme medioita ei ollut. Aukko piti täyttää.”
Lestisen arvion mukaan Mimmit sijoittaa -tekijät olisivat tienanneet koulutuksensa mukaisissa palkkatöissä enemmän, mutta ystävät, vapaus ja mielenkiinnon kohteet menivät vakaiden tulojen edelle.
Lestisen mukaan merkittävin tulon- lähde ovat mainostajat, mutta rahaa tulee sisään myös puhujakeikoista, tapahtumista ja oheistuotteista, kuten Mimmit sijoittaa -kalenterista.
Yhteistyökumppanit ja nuorekkaat aiheet iskevät välillä yhteen. Lestisen mukaan kannabis- ja psykedeelimarkkinoille sijoittamisesta kertonut juttu oli liikaa eräälle potentiaaliselle yhteistyökumppanille, joka vetäytyi ”diilistä viimeisillä metreillä” ja vei merkittävät tienestit mukanaan.
”Parhaan käsitykseni mukaan psykedeelejä käsitellyt juttu oli tälle suomalaiselle järjestölle liian provosoiva. Korostan, että artikkeli oli täysin asiallisesti ja ammattimaisesti toteutettu.”
Mimmit sijoittaa -sisältö elää jatkuvassa muutoksessa. Suosittu podcast lopetti kahden perustajajäsenen Hanna Tikanderin ja Pia-Maria Nickströmin ajankäyttöhaasteista johtuen. Tällä hetkellä kiirettä aiheuttaa muun muassa Lestisen ja Nickströmin yhdessä työstämä sijoittamisesta kertova tietokirja.
Lisäksi edessä on työtä mediatalon aseman vakiinnuttamisen eteen, myös mahdollisesti Mimmit sijoittaa -sisällön vieminen JSN:n itsesääntelyn piiriin.
”Ei ole varsinaisesti mitään syytä, miksei tätä ole jo tehty. Ei olla vaan saatu aikaiseksi lähettää hakemusta!”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
