Uutismedia ei puhuttele nuoria

Suomalaisnuoret seuraavat perinteistä uutismediaa, kunhan siinä julkaistaan heille hyödyllistä tai kiinnostavaa sisältöä. Useimmat nuoret kuitenkin kokevat perinteisen median jättävän heidän äänensä huomiotta.

Tämä selviää raportista, jonka julkaisi toukokuussa monitieteinen DECA-tutkijaryhmä. Vertaisarvioimattomaan julkaisuun on koottu selkeässä muodossa uusinta tutkimustietoa suomalaisten nuorten mediasuhteesta.

Raportissa vanhastaan tuttua asiaa on, että televisio- ja printtiuutisten merkitys nuorille
vähenee. Kännykkä on jo pitkään ollut nuorten eniten käyttämä medialaite. Sen kautta seurataan ajankohtaisiakin aiheita.

Sosiaalinen media on nuorille tärkeä uutiskanava. Erityisesti Snapchatin, Instagramin ja Facebookin käyttäjät jakavat paljon uutisia. Somessa nuoret arvioivat yhdessä uutisten luotettavuutta. Vertaisryhmän rooli onkin tärkeä nuorten suhteessa uutisiin. Esimerkiksi uutinen, jota on jaettu laajasti somessa, koetaan keskimäärin muita uutisia luotettavammaksi.

Tutkimusten perusteella suomalaisnuoret luottavat silti enemmän perinteiseen mediaan kuin someen. Luottamus someen vaikuttaisi olleen viime vuosina jopa hieman laskusuunnassa. Pandemia-aika osoitti, että nuoret seuraavat perinteistä mediaa, kunhan se tuottaa nuorille arvokasta sisältöä.

Monet nuoret ja etenkin nuoret aikuiset välttelevät uutisia henkisen hyvinvoinnin takia. Infoähky on todellinen ongelma. Sen torjumiseksi journalistien tulisi pyrkiä esittämään tieto selkeässä muodossa. Nuoria väsyttää paitsi uutisten määrä myös niiden kielteisyys. Esimerkiksi sota- ja kriisiuutisointiin kaivataan nykyistä enemmän ratkaisukeskeisyyttä.

Yli puolet nuorista kokee, että heidän näkemyksiään ei kuulla perinteisessä mediassa. Tutkijat varoittavat, että noin miljoonan nuoren tavoittamiseksi ei riitä, että toimitukseen palkataan pari nuorta työntekijää. Vanhempienkin toimittajien tulee päivittää käsitystään siitä, millaista journalismia nuoret kaipaavat.