Politiikan journalistit kohtaavat yhä enemmän lobbausta

Poliittisesti motivoitunut medialobbaus on lisääntynyt. Samalla toimitusten kyky tunnistaa haitallista lobbausta kuitenkin heikkenee.

Näin arvioi journalistiikan tutkijatohtori Markus Mykkänen tutkimuksessaan Toimittajien kokema lobbaus suomalaisessa politiikan uutisoinnissa. Tutkimus on julkaistu Media & viestintä -lehdessä.

Aineistona Mykkänen käyttää vuosina 2018 – 2020 kerättyä haastatteluaineistoa, jossa 16 politiikan ja talouden toimittajaa jakaa kokemuksiaan lobbauksesta.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset journalistit kohtaavat aiempaa enemmän ja aiempaa laadukkaampaa lobbausta. Havainto on linjassa skandinaavisen tutkimustiedon kanssa: medialobbaus yleistyy.

Haastatellut toimittajat kertoivat tukeutuvansa työssään poliittisten lobbarien tuottamiin aineistoihin. Tämä ei ole itsessään ongelma. Esimerkiksi eturyhmien laatimista tiedotteista ja raporteista on journalisteille hyötyä etenkin, jos ne on lähteytetty hyvin.

Toimituksilla ei silti ole valmiutta torjua haitallista lobbausta. Lobbauksen tunnistaminen ja sen agendan arvioiminen jää haastattelujen perusteella usein yksittäisten toimittajien vastuulle. Kuitenkaan politiikan toimittajat eivät aina koe tunnistavansa viestinnän taustalle kätkeytyviä intressejä.

Lisääntynyt kiire on yksi haitalliselle lobbaukselle altistava tekijä. Viestintätoimistot tarjoavat ylityöllistetyille toimittajille julkaisuvalmiita tarinoita, jolloin toimituksen työtaakka kevenee, ja lobbari saa oman näkökulmansa helposti esiin.

Tutkijan mukaan mediaorganisaatioiden tulisi panostaa nykyistä enemmän haitallisen lobbauksen torjuntaan. Tämä onnistuu esimerkiksi hyödyntämällä työyhteisön kollektiivista osaamista. Toimitusten sisällä on runsaasti kokemusta poliittisen lobbauksen kohtaamisesta, mutta kiireen keskellä yksittäiset toimittajat eivät välttämättä pääse hyötymään siitä.