Sananvapaus

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Lokakuun alussa bulgarialainen televisiotoimittaja Viktoria Marinova löytyi raiskattuna ja murhattuna Rusen kaupungissa sijaitsevasta puistosta.

Rikoksesta pidätettiin Saksassa muutamaa päivää myöhemmin bulgarialaismies, joka on tunnustanut teon osittain. Jo sitä ennen Bulgarian viranomaiset kiirehtivät kertomaan, ettei murhalla ollut mitään tekemistä Marinovan työn kanssa.

Tutkivaan journalismiin erikoistuneen, bulgarialaisen Bivol-sivuston päätoimittaja Atanas Tchobanov ei ole siitä vakuuttunut. Hän moittii tutkintaa hataraksi.

”Tämän kaltaiset rikokset eivät ole Bulgariassa kovin yleisiä”, Tchobanov kertoo Journalistille puhelimitse.

Sattuma on ainakin aikamoinen. Omaa Detector-ajankohtaisohjelmaansa vetänyt Marinova oli päiviä ennen surmaansa haastatellut kahta EU-varojen väärinkäytöksiä selvittelevää toimittajaa, jotka poliisi oli ottanut kiinni omituisesta syystä.

Bivolille työskentelevä bulgarialainen Dimitar Stoyanov ja romanialainen Rise Project -järjestön Attila Biro tutkivat korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta maiden välillä. He ovat jo julkaisseet yhden suureen tietovuotoon nojaavan jutun, joka paljasti merkittäviä EU-tukien väärinkäytöksiä ja lahjontaa rakennusalalla.

Poliisin huostaan Stoyanov ja Biro päätyivät, kun he saamiensa vinkkien perusteella löysivät tutkimaansa juttuun liittyviä asiakirjoja silputtuina ja käryämästä nuotiossa. Palon sammuttamisen sijaan paikalle tullut poliisi pani toimittajat rautoihin.

Muutaman tunnin kestäneen kiinnioton syistä Bivolin toimitus on saanut vain epämääräisiä selityksiä, Tchobanov kertoo.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption piinaamassa Bulgariassa toimittajien uhkailu ja pelottelu ei ole ennenkuulumatonta.

”Yleensä sen takana eivät kuitenkaan ole viranomaiset, vaan rikolliset”, Tchobanov toteaa.

 

Bulgaria oli Toimittajat ilman rajoja -järjestön (TIR) lehdistönvapaus-vertailussa tänä keväänä sijalla 111. Sijoitus on EU-maiden huonoin. Bulgaria ei kuitenkaan ole ainoa EU-maa, jossa journalistit ovat ahtaalla.

Syyskuussa kolme kreikkalaista Fileleftheros-lehden toimittajaa vietti yönsä ateenalaisen poliisiaseman putkassa, koska maan puolustusministeri syytti heitä kunnianloukkauksesta. Lehti oli julkaissut jutun pakolaisleirin olojen parantamiseen tarkoitettujen EU-varojen väärinkäytöstä, johon liittyivät ministerin läheiset liikekumppanit.

Kreikka on TIR:n vertailun toiseksi huonoin EU-maa sijalla 74, vaikka sen sijoitus on noussut aiemmasta.

Sijalla 65 olevalla Maltalla viranomaisten on syytetty jarruttelevan reilu vuosi sitten autopommilla surmatun tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galizian murhatutkintaa. Palkkamurhasta syytetään kolmea, mutta tilaajaa ei ole saatu kiinni.

Sijalla 27 olevassa Slovakiassa tutkivan toimittajan Ján Kuciakin ja hänen puolisonsa helmikuussa tapahtuneen murhan tutkinta on edelleen kesken. Syyskuussa neljä ihmistä sai syytteet pariskunnan palkkamurhasta, mutta päätilaaja on selvittämättä.

 

Selvittämättä jääneet murhat ovat Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n toiminnanjohtajan Barbara Trionfin mukaan erittäin huolestuttava osa Euroopan sananvapaustilanteen huononemista.

IPI ja viisi muuta sananvapausjärjestöä vieraili syyskuussa Maltalla tapaamassa muun muassa maan pääministeriä. Raportissaan järjestöt ilmaisevat epäilyksensä siitä, että Caruana Galizian murhan tilaajan selvittäminen etenisi millään tavalla.

Myös Bulgariaa vaivaa viranomaisten haluttomuus tutkia korruptiota.

”Siksi olemme erittäin huolissamme puutteista Viktoria Marinovan tapauksen tutkinnassa”, Trionfi sanoo.

Trionfi korostaa silti, ettei EU-maista voi valita ”yhtä pahinta”. Median vastaista retoriikkaa suoltavat poliitikot ja hanakasti lehtiensä toimintaan puuttuvat omistajat kaventavat journalistien toimintavapautta useissa maissa.

Euroopan journalistiliiton (EFJ) pääsihteeri Ricardo Gutiérrez toruu EU:ta siitä, ettei se ole ryhtynyt toimiin toimittajamurhien jälkeen turvallisuuden parantamiseksi.

”On vain julkaistu kannanottoja”, Gutiérrez moittii.

Hän muistuttaa, että kaikki EU-maat allekirjoittivat vuonna 2016 Euroopan neuvoston suosituksen journalismin ja toimittajien turvaamisesta.

Suositus antaa useita käytännön keinoja tilanteen parantamiseen, mutta niihin on tarttunut Gutiérrezin mukaan allekirjoittajista vain Alankomaat.

”Odotan, että EU painostaisi jäsenvaltioitaan kunnioittamaan sitoumustaan puolustaa journalismia”, Gutiérrez sanoo.

 

Bulgariassa Atanas Tchobanov ja Bivolin toimitus aikovat jatkaa työtä korruption paljastamiseksi. He ovat toimittaneet aineistonsa Euroopan petostentorjuntavirastolle Olafille, jota johtaa Ville Itälä.

Tchobanov sanoo olevansa kollegojensa kanssa toki huolissaan niin toimittajien turvallisuudesta kuin sananvapaustilanteesta maassaan.

”Meille tärkeintä on kuitenkin lähteiden turvaaminen – se, että voimme suojella ihmisiä, jotka ovat antaneet meille tietojaan.”


Korjaus 10.11. kello 9.30: Toimittaja Attila Biron taustajärjestön kirjoitusasu on korjattu. Romaniassa toimiva järjestö on Rise Project, ei Rise Romania.

EU-maissa 15 kuollutta 10 vuodessa

Committee to Protect Journalists -järjestön tilastojen mukaan EU-maissa on kuollut työssään kymmenen viime vuoden aikana 15 journalistia. Heistä kahdeksan sai surmansa Charlie Hebdo -lehteen tehdyssä hyökkäyksessä Ranskassa tammikuussa 2015.

Koko maailmassa toimittajia on kuollut työtehtävissä CPJ:n tilaston mukaan tänä vuonna 45. Vaarallisin maa toimittajille on Afganistan.

Bulgarialaisen Viktoria Marinovan surma ei ole mukana CPJ:n tilastossa.