Kun ryöpytys alkoi, Sami Koivisto tunsi olonsa hämmentyneeksi.
”En ole koskaan kohdannut niin voimakasta hyökkäystä, vaikka olenkin nähnyt paljon. Etenkään en ole ollut tilanteessa, jossa hallituspuolueen edustajat toimivat näin.”
Ylen vuorovaikutuspäällikkönä työskentelevä Koivisto joutui laajan verkkohäirinnän kohteeksi sen jälkeen, kun hän kommentoi eduskunnan puhemiehen ja perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-Ahon Yleä koskevia kannanottoja.
Jatkuva verkkohäirintä on ollut henkisesti hyvin kuomittavaa. Häirintä on vaikuttanut Koiviston uniin ja aiheuttanut tunteen eristetyksi joutumisesta.
”Kauheiden viestien ja valheiden kohteena oleminen on vaikeaa”, Koivisto sanoo.
Koivisto jakoi 9. tammikuuta X:ssä Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen kirjoittaman vastauksen Halla-ahon väitteisiin siitä, että Yle levittää ”vasemmistopropagandaa” ja että yhtiön budjettia pitäisi leikata ”mädännäisyyden” ja ”korruption” torjunnan vuoksi.
”Minkälaisen maan presidentti toimisi kuin presidenttiehdokas Halla-aho puhuessaan vastuullisesta mediasta? Ei ainakaan demokraattisen”, Koivisto kirjoitti linkin saatteeksi.
Siitä alkoi asiattomien viestien tulva.
Koivisto sai muutamassa päivässä tuhansia kriittisiä viestejä, joista monet olivat alatyylisiä. Viestejä lähetettiin runsaasti myös Ylelle. Osa viesteistä oli epäsuorasti uhkaavia.
”Sadoissa viesteissä minulle vaadittiin potkuja. Joissakin viesteissä puhuttiin kuolemastani. Eräässä viestissä esimerkiksi kirjoitettiin, että demokraattista olisi, jos minut hirtettäisiin torilla”, Koivisto sanoo.
Koivistoon kohdistuvaan ankaraan kritiikkiin osallistuivat myös poliitikot, kuten kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Tämä syytti Koivistoa ”Yle-propagandistiksi”. Puolueen verkkolehti Suomen Uutiset teki Koivistosta erittäin kriittisen jutun, jonka Koivisto kokee osaksi hyökkäystä.
”Tulkintani on, että yleisemmällä tasolla tässä hyökättiin Yleä vastaan osana presidentinvaalikampanjaa ja että henkilöön menevällä tasolla pyrittiin vaientamaan epämieluisa mediatyöläinen.”
Koivisto on työskennellyt Ylen vuorovaikutuspäällikkönä vuodesta 2017 lähtien. Hän on roolissaan ensimmäinen. Koiviston työtä on vahvistaa vuoropuhelua yleisön ja toimittajien välillä, mutta myös löytää ratkaisuja journalisteihin kohdistuvaan verkkohäirintään.
”Pyrin yhteistyössä muiden Ylen asiantuntijoiden kanssa kehittämään parhaita mahdollisia tapoja tukea toimittajiamme ja luoda ohjeita luomaan ohjeita ja toimintamalleja häirintätilanteiden varalle.”
Koiviston mielestä häiritsijöiden tavoite on saada toimittaja lopettamaan kirjoittamisen niistä aiheista, joista esimerkiksi poliitikko ei pidä – saada siis toimittaja sensuroimaan itseään.
Journalistit ovat tottuneet ajattelemaan, että heidän pitäisi olla ”paksunahkaisia”. Asiattomia viestejä pitäisi vain kestää, koska tekee julkista työtä.
Tästä Koivisto on eri mieltä.
”Paksun nahan korostaminen voi olla haitallista. Olennaista on luoda ilmapiiri, jossa toimittajat voivat avoimesti keskustella työhön liittyvistä uhista ja huolista. Se edistää luottamuksen ja kollegoiden tukemisen kulttuuria työpaikoilla.”
Koiviston mielestä toimittajien ei pitäisi hyväksyä häirintää osana normaalia työtään.
”Se ei ole normaalia.”
Koivisto sanoo, että Yle kehittää jatkuvasti omaa tukijärjestelmäänsä. Siihen kuuluu työturvallisuudesta huolehtiminen, häirintään ja uhkiin varautuminen ja koulutus, työterveyden palvelut ja keskustelutuki.
”Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa huolista keskusteleminen on helppoa ja kannustettavaa. Olipa häiritseväksi koettu tilanne iso tai pieni, haluamme, että henkilöstömme tuntee voivansa hakea tukea epäröimättä”, hän lisää.
Kauheiden viestien ja valheiden kohteena oleminen on vaikeaa.
Sami Koivisto, Ylen vuorovaikutuspäällikkö
Tammikuinen verkkohäirintä yllätti Koiviston, vaikka hän on joutunut häirinnän kohteeksi useasti. Koivisto on esimerkiksi kohdannut sovittelussa kasvokkain henkilön, joka toivoi anonyymillä keskustelupalstalla Koiviston perheen tappamista. Hän on myös käynyt oikeutta erästä häiritsijäänsä vastaan: tämä sai kunnianloukkaustuomion vuonna 2022.
Koiviston mukaan demokraattisessa yhteiskunnassa journalistien pitää saada ilmaista näkemyksiään vapaasti ja kritisoida esimerkiksi niitä, jotka tavoittelevat maan korkeinta virkaa.
Halla-ahon lausuntoon hän otti kantaa, koska halusi puolustaa toimittajien sananvapautta. Hänen mielestään on myös tärkeää, että suomalaiset ymmärtävät vallankäytön rajoja. Ylen rahoituksesta päättäminen tai sen journalismiin puuttuminen eivät kuulu presidentin tehtäviin.
Koiviston lausunto tulkittiin julkisessa keskustelussa poliittisena kannanottona yhtä ehdokasta vastaan.
”Kommenteissani ei ole mitään poliittista. Toimittajataustaisella henkilöllä on oltava vapaus osallistua vallanpitäjien tekemisistä käytävään kriittiseen keskusteluun myös silloin kun keskustelu koskee henkilön omaa työnantajaa”, Koivisto sanoo.
”Tämä tapaus osoittaa, että tiettyä presidenttiehdokasta ei joidenkin mielestä saisi kritisoida ja jos häntä kritisoidaan, siihen puututaan rajuilla keinoilla.”
Häirinnän kohteena Koivisto koki asemansa tukalaksi. Mitä tahansa hän teki tai sanoi, se oli aina väärin.
Kun hän päätti pysyä hiljaa, Suomen Uutiset arveli 16. tammikuuta julkaistussa jutussaan Ylen puuttuneen työntekijänsä käytökseen somessa.
”En ollut hiljaa siksi, että Yleltä olisi kommentteihini puututtu – niin ei ole tehty – enkä siksi, että pelkäisin. Olin hiljaa, koska tiedän työni kautta, että massiivisen maalituksen kohteena oleminen on terveysriski”, Koivisto sanoo.
”En kadu keskusteluun osallistumista enkä sen kautta häirinnän esiin nostamista, vaikka yöunet välillä menivät, enkä hyväksy kritiikkiä, joka pyrkii vaientamaan minut. Meidän on voitava olla avoimia journalismin uhkien ja haasteiden suhteen jotta voimme puolustaa sitä. Tein sen, mitä tunsin tarpeelliseksi tehdä.”
Hän korostaa myös kollegoiden kanssa käytyjen avointen keskustelujen tärkeyttä.
”Ei ole heikkouden merkki, että joutuu häirinnän kohteeksi ja haluaa puhua siitä”, Koivisto sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
