Freelancetyö ei saa olla tapa kiertää kustannuksia

Tapasin hiljattain Riiassa nuoren maanpaossa olevan venäläisen toimittajan.

Hän kertoi ryhtyneensä toimittajaksi, koska uskoi, että ihmisillä on oikeus saada totuudenmukaista tietoa. Hän kirjoitti juttuja freelancerina ulkomaille ja pienessä toimituksessa Moskovassa, kunnes toimitus ratsattiin. Heidän julkaisunsa oli käyttänyt sanaa ”sota” Ukrainan sodasta, vaikka se oli lailla kielletty. Koko toimitus joutui pakenemaan maasta tämän jälkeen.

”Meillä freelancetoimittajat ovat niitä, jotka pyörittävät oppositiomediaa”, kertoi toinen nuori maanpaossa oleva toimittaja tapaamisessa.

Freelancerit ovat kaikkialla maailmassa tärkeä osa monimuotoista ja moniäänistä mediakenttää. Freelancerin työssä on merkittävää vapautta ja luovuutta. Sen työn kautta pääsemme kiinni media- sisältöihin, joihin ei muuten välttämättä pääsisi. Tällaisia ovat esimerkiksi jutut kiehtovista maailman kolkista tai unohdetuilta pieniltä paikkakunnilta Suomesta tai erityisistä kulttuuriaiheista.

Freelancerien työn merkitys vain korostuu sellaisissa maissa, joissa mediakenttä on yksipuolinen ja sananvapautta on rajoitettu.

Luotettava ja laadukas journalistinen työ maksaa.

Journalistiliiton tuoreen freelancereiden työmarkkinatutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastanneista työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancereina. Iso osa freelancejournalisteista tekee samaa työtä kuin työsuhteiset, mutta työstä saatavassa korvauksessa on iso ero.

Minulle useat freelancerit ovat sanoneet rahoittavansa journalistista työtään muilla töillä. Tämä kertoo ihailtavasta vakaumuksesta, mutta media-alan ammattilaisten ei pitäisi joutua tekemään muiden alojen töitä rahoittaakseen sen tärkeän työn lopputuloksen, josta me kuluttajina pääsemme nauttimaan.

Työmarkkinatutkimuksen mukaan freelancereiden kokonaislaskutus kasvoi vuosina 2002 – 2022 noin 12 prosenttia. Verottajalle ilmoitettu tulo kasvoi samassa ajassa noin 25 prosenttia. Vastaavasti palkansaajien kuukausiansiot kasvoivat noin 50 prosenttia.

Luvut ovat nimellisiä eivätkä kerro ostovoiman muutoksista.

Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin tietojen perusteella elinkustannukset ovat kallistuneet 20 vuodessa noin 37 prosenttia. Freelancereiden ostovoima on siis heikentynyt merkittävästi. Heidän saamansa korvaukset eivät ole pysyneet elinkustannusten nousun perässä.

Luotettava ja laadukas journalistinen työ maksaa. Mikäli freelancereiden työn palkkiot jäävät jatkuvasti palkoista ja niiden kehityksestä pahasti jälkeen, hyvät tekijät ja heidän tekemänsä kovatasoinen työ katoavat.

Palkkiot eivät pysy palkkojen perässä, kun heikommassa asemassa olevat freelancerit joutuvat neuvottelemaan niistä pitkälti toimeksiantajan joustamattomin ehdoin.

Nämä tiedot vahvistavat sen, että itsensä työllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta tarvitaan. Freelancerit tuovat mediakenttään sen, mikä sieltä muuten puuttuisi. Freelancereiden työn ei pidä olla työnantajille vain tapa teettää työtä halvemmin ja kiertää kustannuksia.