Pääkirjoitus

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Lomarahoista puolet pois. Puolitoista tuntia lisätyötä viikossa palkatta. Palkankorotus pyöreä nolla. Kolme lauantaita, helatorstai ja loppiainen muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, samoin varallaolokorvaus. Lakko-oikeutta rajataan. Ay-jäsenmaksua ei enää peritä suoraan palkasta, vaan se on maksettava itse laskulla. Kiky-tunteja ei poisteta eli ilmaistyö jatkuisi.

 

Journalistiliitossa käydään tänä syksynä työehtosopimusneuvotteluja. Osa on käynnissä, toiset vasta tulossa. Tällä kertaa työnantajan esitykset ovat ennennäkemättömän rajuja ja paikoin täysin järjettömiä. Yllä muutamia tässä vaiheessa kuultuja, aivan tosissaan annettuja esityksiä. Neuvotteluja käyvä liiton puheenjohtaja Hanne Aho kirjoittaa neuvottelujen sujumisesta ja niitä ympäröivästä hiljaisuuden muurista sivulla 43.

Journalistiliitto ei ole ainoa, jonka neuvotteluissa on tänä syksynä esitetty kohtuuttomia avauksia. Monella alalla neuvottelut seisovat, koska työnantajan vaatimukset ovat mahdottomia. Ja kyllä, kyse on nyt nimenomaan työnantajan kohtuuttomuudesta. Esimerkiksi Journalistiliitossa työntekijäpuoli on mennyt pöytään täysin säällisillä avauksilla – esimerkiksi esittämällä, että hankalassa taloudellisessa tilanteessa luovutettu lomaviikko palautettaisiin.

 

Neuvottelujen alussa saatetaan toki heitellä koviakin vaatimuksia, mutta nyt tilanne on todella poikkeuksellinen.

Työnantaja pyrkii, tietenkin, saamaan työntekijät työskentelemään enemmän ja maksamaan heille vähemmän. Tässä ei sinällään ole mitään uutta, nyt vaatimukset vain ovat monta kertaluokkaa entistä pöyristyttävämpiä.

Samaan aikaan työnantaja yrittää romuttaa työntekijöiden mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan. Lakko-oikeuden rajaaminen on yksi esimerkki. Oikeus lakkoiluun on perusoikeus, jota työnantaja ei voi viedä. Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perimisen lopettaminen on toisella tavalla vakavaa. Toiveissa on selvästi näivettää ammattiyhdistysliikettä jäsenkadolla. Työnantaja koordinoi keskenään tehokkaasti, ja koordinointi lisääntyy vuosi vuodelta. Työnantajapuoli tietää, mikä voima yhtenäisyydessä piilee, ja haluaa siksi parhaansa mukaan hajottaa työntekijäpuolen yhtenäisyyden.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja toteuttaa haaveensa ay-liikkeen kaatamisesta? Esimakua saa tämän tekstin ensiriveiltä.

 

Työntekijäpuoli voisi toki marssia pöytään samanlaisin esityksin. Ylimääräinen viikko lomaa kaikille ja lomarahoihin puolet lisää. Palkankorotus 20 prosenttia ja sairausajalta tuplapalkka. Ay-jäsenmaksu työnantajan maksettavaksi.

Tähän asti työntekijäpuolella on kuitenkin arveltu, että järkevissä ehdotuksissa on enemmän mieltä kuin järjettömissä. Nyt näyttää siltä, että työnantaja on heittänyt järjenhippeet menemään ja päättänyt esittää asioita, joiden se tietää kaatuvan – kenties toivoen näin saavansa hiukan maltillisemmat esityksensä läpi täysin ongelmitta.

Aho kirjoittaa työnantajan toivovan, ettei sen esitysten sisällöstä kerrottaisi työntekijöille. On helppo ymmärtää, miksi. Työnantaja tietää erinomaisen hyvin, kuinka törkeiltä sen esitykset näyttävät omistautuneiden ja työnantajastaan tykkäävien työntekijöiden silmiin. Ne ovat pyllistys työntekijöille, jotka ovat istuneet läpi lukuisat yt:t, venyneet, paikanneet, korvanneet ja järjestelleet asiansa työnantajan parhaaksi. Meidän alallamme työntekijät ovat hyvin uskollisia työnantajalle – valitettavasti sama ei näytä pätevän toisin päin.

Neuvottelut eivät ole vielä maalissa, ja jos järjettömyys ei väisty, eivät ne sinne myöskään pääse. Toivoa kuitenkin on, sillä lakko ei olisi kenenkään etu. Toivotaan, että neuvotteluiden edetessä järki alkaa kulkea.