Tommi Ollikaiselle, 33, oli alusta lähtien selvää, että hän haluaa työskennellä Länsi-Savossa osa-aikaisesti. Ollikainen aloitti lehdessä toimittajana ja kuvaajana vuonna 2021 ja neuvotteli heti itselleen 80-prosenttisen työajan. Perjantait hän pyhittää harrastuksilleen, kuten skeittaamiselle ja bändeilleen.
Nelipäiväinen viikko auttaa Ollikaista jaksamaan paremmin. Hän ei kuitenkaan lyhentänyt työaikaansa työnsä hektisyyden vuoksi.
”Pidän vapaa-aikaa vähintään yhtä tärkeänä kuin työn tekemistä”, Ollikainen sanoo.
”Silloin, kun olen töissä, teen töitä niin lujaa kuin asiaan kuuluu.”
Järjestelyn ainoa huono puoli on hänen mukaansa pienempi palkka. Taloudellisen puolen Ollikainen on ratkaissut yksikertaisella tavalla.
”Asumalla Mikkelissä. Ostimme puolisoni kanssa juuri omakotitalon. Pääkaupunkiseudulla vastaava ei todellakaan olisi onnistunut.”
Myös Ollikaisen puoliso tekee 80-prosenttista työaikaa.
Moni Journalistiliiton jäsen vähintään haaveilee samasta kuin Ollikainen. Liiton tekemään kyselyyn vastanneista reilu kolmannes kertoi, että tekisi todennäköisesti lyhyempää työaikaa pienemmällä palkalla, jos työntekijällä olisi siihen subjektiivinen oikeus. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että työntekijälle pitäisi myöntää lyhempi työaika tai palkaton loma ilman erityistä syytä.
Toinen kolmannes tekisi lyhyempää työaikaa, jos inflaatio- ja korkotilanne olisi suotuisampi.
Monet olivat kiinnostuneita myös pitämään palkattomia vapaita. Etenkin lyhyet, parin – kolmen viikon tai alle vuoden mittaiset palkattomat vapaat kiinnostavat kyselyyn vastanneita.
”Subjektiivinen oikeus lähtisi työntekijän omasta tarpeesta, vaikka halusta tehdä toista työtä, pitää huolta omasta jaksamisesta tai vaikka matkustaa”, Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto sanoo.
”Kyselyn tulosten perusteella tällaiselle olisi tilausta. Yksityiskohdista pitäisi toki sopia työnantajan kanssa.”
Nykyisin työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ja tietyin ehdoin opintovapaaseen.
Lisäksi työaikalaissa sanotaan, että työntekijä voi muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä pyytää säännöllistä työaikaa lyhyemmän työajan. Työnantajan taas on ”pyrittävä” järjestämään työt niin, että osa-aikatyö onnistuisi. Pakkoa siihen ei kuitenkaan ole.
Liiton kyselystä käy ilmi, että vapaata pyytäneille sitä on yleensä myönnetty. Kymmenkunta vastannutta kertoi kuitenkin, ettei ollut saanut pyytämäänsä vapaata. Osa myös epäröi pyynnön esittämistä, vaikka halua vapaalle olisi.
”Se kertoo siitä, että asiasta pitäisi olla ohje tai sääntöjä, joihin voisi vedota päästäkseen lyhennetylle työajalle”, Aalto sanoo.
Liiton kyselyyn vastasi 685 ihmistä.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
