Jatkuva mittaaminen helpottaa, huolettaa ja ärsyttää toimittajia

Yleisömittauksen ja data-analyysin menetelmät on otettu suomalaisissa uutistoimituksissa vauhdilla käyttöön. Emotionaalinen sopeutuminen uusiin mittaustapoihin on kuitenkin yhä kesken.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka tamperelaiset viestinnän tutkijat julkaisivat kesällä Nordicom Review -lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista tunnetyötä yleisömittauksen yleistyminen toimittajilta vaatii.

Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän suomalaisen uutispäällikön tai digipuolen asiantuntijan haastatteluista. Haastatellut edustavat eri tiedotusvälineitä. Lisäksi Helsingin Sanomien toimitukselle lähetettiin verkkokysely, johon vastasi 39 työntekijää.

Tutkimuksen perusteella jatkuva yleisömittaus ruokkii monenlaisia tunteita.

Ensinnäkin mittausmenetelmien vakiintuminen herättää helpotuksen tunnetta. Kun netti aikoinaan mullisti journalismin, yleisö karkasi. Tämä aiheutti toimittajissa epävarmuutta ja ahdistusta. Mittaamisen ja data-analyysin avulla lukijakunnasta on tullut jälleen hallittavan tuntuinen. Se lievittää journalistien ahdistusta.

Rivitoimittajille keskeisiä tunteita ovat stressi, huoli ja ärtymys. Toimittajien on pitänyt omaksua väkisin liiketoiminnan logiikka osaksi päivittäistä työtään. Jatkuvan mittauksen normi on saneltu ylhäältä käsin. Monia toimittajia vaivaakin tunne autonomian puutteesta ja ärsyttää johtohenkilöiden kapeakatseinen kiinnostus numeroita kohtaan.

Johtavassa asemassa olevien journalistien tunnetyö keskittyy etenkin siihen, miten herättää työyhteisössä innostusta ja uteliaisuutta yleisömittauksen ja data-analyysin mahdollisuuksia kohtaan.

Tutkijoiden mukaan ristiriitaiset tunteet ovat osa kollektiivista prosessia, jossa pyritään solmimaan rauha uuden teknologian kanssa. Kestävää rauhaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sillä johtoporras on omaksunut teknologiateollisuudelta jatkuvan mullistuksen ihanteen. Toimittajien tunne autonomian puutteesta tuskin hiipuu tulevaisuudessakaan.