Millaisina vähemmistöt esitetään mediassa? Kuvaillaanko vähemmistöön kuuluvia asiattomasti? Keskustelua käytiin jo maaliskuussa 1950, kun Sotainvaliidien Veljesliiton Aivoinvaliidit ry. lähestyi Sanomalehtimiestä kirjeellä. Järjestö halusi oikoa mediassa usein esiintyvää väärää tietoa.
Yhdistys ”kiinnittää huomiota sanomalehdissä olleisiin uutisiin rikostapauksista, joissa tekijän tai siksi epäillyn epiteettinä on käytetty sanaa ’aivoinvaliidi’. Asianomaisen henkilön aivovammasta ei asiaa tutkittaessa useinkaan ole voitu esittää mitään todisteita”, invalidijärjestö kirjoittaa.
”Rikollisuus ei suinkaan ole aivovammasta johtuvaa.”
Järjestön mukaan vaarana on, että ”suuren yleisön keskuudessa voi vakiintua mielipide, että mikäli aivovammainen johonkin kykenee, on se jotain negatiivista”. Tämä puolestaan voi vahingoittaa ”eteenpäin pyrkivien invaliidien mahdollisuuksia työpaikan saannissa jne”.
Sanomalehtimies kehottaa liiton jäseniä ottamaan järjestön toiveen huomioon.
Maria Pettersson
Uusimmassa lehdessä
- Pitääkö journalismin valita puolensa, jotta maailma pelastuisi? Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kysyi itseään viisaammilta.
- Marjaana Varmavuori haluaa saada ihmiset saman pöydän ääreen
- Paikallisen median pitää vaalia paikallista keskustelua
- Jobbet som lokalreporter gav otippat socialt trumfkort