Millaisina vähemmistöt esitetään mediassa? Kuvaillaanko vähemmistöön kuuluvia asiattomasti? Keskustelua käytiin jo maaliskuussa 1950, kun Sotainvaliidien Veljesliiton Aivoinvaliidit ry. lähestyi Sanomalehtimiestä kirjeellä. Järjestö halusi oikoa mediassa usein esiintyvää väärää tietoa.
Yhdistys ”kiinnittää huomiota sanomalehdissä olleisiin uutisiin rikostapauksista, joissa tekijän tai siksi epäillyn epiteettinä on käytetty sanaa ’aivoinvaliidi’. Asianomaisen henkilön aivovammasta ei asiaa tutkittaessa useinkaan ole voitu esittää mitään todisteita”, invalidijärjestö kirjoittaa.
”Rikollisuus ei suinkaan ole aivovammasta johtuvaa.”
Järjestön mukaan vaarana on, että ”suuren yleisön keskuudessa voi vakiintua mielipide, että mikäli aivovammainen johonkin kykenee, on se jotain negatiivista”. Tämä puolestaan voi vahingoittaa ”eteenpäin pyrkivien invaliidien mahdollisuuksia työpaikan saannissa jne”.
Sanomalehtimies kehottaa liiton jäseniä ottamaan järjestön toiveen huomioon.
Maria Pettersson
Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom