Millaisina vähemmistöt esitetään mediassa? Kuvaillaanko vähemmistöön kuuluvia asiattomasti? Keskustelua käytiin jo maaliskuussa 1950, kun Sotainvaliidien Veljesliiton Aivoinvaliidit ry. lähestyi Sanomalehtimiestä kirjeellä. Järjestö halusi oikoa mediassa usein esiintyvää väärää tietoa.
Yhdistys ”kiinnittää huomiota sanomalehdissä olleisiin uutisiin rikostapauksista, joissa tekijän tai siksi epäillyn epiteettinä on käytetty sanaa ’aivoinvaliidi’. Asianomaisen henkilön aivovammasta ei asiaa tutkittaessa useinkaan ole voitu esittää mitään todisteita”, invalidijärjestö kirjoittaa.
”Rikollisuus ei suinkaan ole aivovammasta johtuvaa.”
Järjestön mukaan vaarana on, että ”suuren yleisön keskuudessa voi vakiintua mielipide, että mikäli aivovammainen johonkin kykenee, on se jotain negatiivista”. Tämä puolestaan voi vahingoittaa ”eteenpäin pyrkivien invaliidien mahdollisuuksia työpaikan saannissa jne”.
Sanomalehtimies kehottaa liiton jäseniä ottamaan järjestön toiveen huomioon.
Maria Pettersson
Uusimmassa lehdessä
- Päätoimittajat Erja Yläjärvi ja Riina Nevalainen johtavat uuden ajan opeilla
- Enemmistö päätoimittajista on nyt naisia
- Poliisi ei osaa toimia median kanssa
- Journalistiliiton tessit ovat valmiita. Palkat nousivat, perhevapaauudistus ei toteutunut.
- Terriern Tomo lyder kommandon på romani och katten Nappi har ett eget visitkort – träffa husdjuren som är en del av arbetsgemenskapen
