Painostuksen monet muodot

Journalisteihin kohdistuva fyysinen painostaminen on Suomessa harvinaista. Sen sijaan taloudellista, institutionaalista tai sanallista painostusta on kokenut moni journalisti. Myös työnteon häirintä on melko yleistä.

← Millä tavoin suomalaisia journalisteja painostetaan? Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

Tutkimuksessa kartoitetut painostamisen menetelmät yhdistettiin analyysia varten kuudeksi kokonaisuudeksi. Taulukot osoittavat, kuinka usein tutkimukseen vastanneisiin journalisteihin on keskimäärin pyritty vaikuttamaan taulukon kuvatekstiin listatuille menetelmillä. Vertailu piirtää yleiskuvan siitä, mitkä ovat yleisempiä taloja painostaa toimittajia tai pyrkiä vaikuttamaan journalismin sisältöön.

Pulaan aiheesta kuin aiheesta

Jos journalistina haluaa välttää painostuksen, turvallisia aiheita ei juuri ole. Painostustutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, että kriittinen tai muuten vain epämieluisa käsittelytapa voi suututtaa haastateltavan tai yleisön aiheesta riippumatta.

Monissa vastauksissa kerrotaan suksien menneen ristiin, kun juttu joko vahingoittaa tai vain ei palvele esimerkiksi yrittäjän tai poliitikon etua.

Positiivisia juttuja odottavat myös monet kulttuuri-, urheilu- ja yhdistystoimijat.

”Paikallinen urheiluseura näkee sanomalehden lähinnä markkinointiviestintänsä jatkeena, ja kanssakäyminen on sen mukaista”, yksi vastaajista kertoo.

”Joskus tuntuu, että meitä toimittajia on alettu pitää asiakaspalvelijoina, jotka toteuttavat haastateltavien toiveita”, toinen vastaaja kirjoittaa

On toki aiheita, joiden käsittelystä uhkailuja tai vihaviestejä saa muita todennäköisemmin. Selkeästi useimmin vastaajat mainitsivat painostuksen syyksi turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa ja rasismia käsitelleet aiheet. Yksittäisistä toimijoista useimmin painostajaksi nimettiin Suomi Ensin -liike.

Maahanmuuttoaiheista ei kuitenkaan saa lokaa niskaansa vain nettirasisteilta, vaan myös aktiivisilta antirasisteilta.

”Molemmissa päissä vihataan mediaa, ihan eri syistä vain. MV-porukan mielestä me ollaan suvakkeja, sen toisen jengin mielestä taas mahdottomia rasisteja”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Muina painostusta aiheuttaneina jutunaiheina mainitaan myös Guggenheim, saamelaisten oikeudet, ympäristökysymykset, ydinvoima, Talvivaara, uskonto, sudet, feminismi, Venäjä, Donald Trump, Brexit, Israel ja Palestiina, imetys, rokotteet, kannabis ja huumekauppa. Eräs vastaaja kertoo tulevansa uhkailluksi some-keskustelujen moderoinnin vuoksi.

Avointen vastausten perusteella journalistien painostajia löytyy melkein kaikista organisaatioista. Juttujen sisältöihin pyrkivät vaikuttamaan niin pr-ammattilaiset ja tiedottajat, politiikot kuin virkamiehetkin. Myös tutkijat ja yliopistoväki, erilaiset sote-alan toimijat ja poliisi mainitaan useammin kuin kerran.

”Hankalimpia ovat luontojärjestöt, isot teollisuusyritykset ja isot valtionyritykset. Siis yleensäkin ne, joilla on resursseja yrittää ylläpitää tiettyä mediakuvaa tai vankka motiivi tietynlaisten juttujen kirjoittamisesta mielipiteenmuokkausmielessä”, yksi vastaaja summaa.

Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.

• Paikallista painostusta: Eparin Laura Syväoja torjuu painostusyritykset keskustelemalla 

• Painostus vaikuttaa juttuihin vain vähän. Näin toimittajat kertovat, miten he torjuvat painostuksen. 

• Kiitos kantelupukit! Painostusyrityksistä kertominen jakaa journalistien mielipiteet. 

• Påtryckning en del av jobbet (Sammandrag på svenska)