Paperitalibanit tekevät tulosta Ruotsissa

Offside Pressin toimitilat Göteborgin keskustassa näyttävät juuri siltä kuin toimittajien perustaman lehtikustantamon voi kuvitella näyttävän. 1800-luvun sokkeloisen asuinhuoneiston eteisessä on vastassa tennarimeri. Aulassa pelataan biljardia ja syödään lounaspizzaa.

Poikkeuksellisen Offside Pressista tekee kuitenkin yksi asia. Se on laatuprinttiin keskittyvä kustantamo, joka kasvaa ja tekee hyvää taloudellista tulosta.

Kaikki alkoi kun freelancetoimittajat Tobias Regnell ja Mattias Göransson vuonna 2000 perustivat jalkapalloon erikoistuneen lehden Offside.

Ideaa paperilehdestä pidettiin jo tuolloin vanhanaikaisena. Televisio näytti yhä enemmän otteluita suorina lähetyksinä ja tulokset löytyivät netistä. Mutta miehet halusivat kertoa tarinoita taustoista.

”Urheilussa on äärimmäisiä ihmiskohtaloita”, Regnell sanoo.

Offside oli suurmenestys ja vuonna 2002 se voitti Bonnierin suuren journalistipalkinnon.

Kun Göransson ja Regnell osakeannin turvin vuonna 2008 lanseerasivat reportaasilehti Filterin, kulkivat he siinäkin trendiä vastaan: lehden aihealue ei ollut rajattu, eikä sillä ollut selkeää kaupallista kohderyhmää.

”Ruotsissa on koko 2000-luku hoettu, että ala siirtyy kohti niche-journalismia, koska sellaiselle on helppo löytää ilmoittajia ja lukijat haluavat rajattua aihepiiriä. Kukaan ei uskonut Filteriin”, Regnell kertoo.

Mutta idea kantoi. Filter oli useampana vuonna Ruotsin nopeimmin kasvava aikakauslehti ja kolmessa vuodessa lehti oli kannattava.

Kustannuskonserni Offside Press kasvatti viime tilikaudella liikevaihtoaan 40 prosenttia ja teki voittoa 350 000 euroa. Henkilöstö saa bonusta ja omistajille jaetaan osinkoa. Kannattavuutta ei nakertanut edes se, että yhtiö samalla tilikaudella investoi uuteen ruokakulttuuriin ja elintarviketeollisuuden paljastuksiin keskittyvään Hunger-lehteen. Myös se ilmestyy paperisena.

Kustantajan tavoite oli, että Hunger kannattaisi kolmessa vuodessa. Tavoite näyttää ylittyvän, sillä lehden mainosmyynti vetää hyvin. Tämä on hyvä tulos, sillä ruotsalaiset ilmoittajat ovat siirtyneet aiemmin ja rajummin pois paperilehdistä kuin suomalaiset.

”Meitä kutsutaan paperitalibaneiksi, mutta emme me puolusta paperia vaan ihmisten oikeutta hyvään laatujournalismiin. Toistaiseksi kannattavinta on ollut keskittyä printtiin. Netti menestyy kävijämäärissä, mutta bisnesideaa siellä on vaikea löytää. Odotan helppoa tapaa artikkelien mikromaksamiseen”, Regnell sanoo.

Yhtiön lehdet tunnetaan pitkistä lukujutuista. Toimittaja ja kuvaaja viettävät reportaasimatkalla helposti viikon, heidän oletetaan osaavan kohdemaan kieltä ja juttuja editoidaan hartaasti. Tällaiset jutut toimivat Regnellin mukaan parhaiten paperilehdessä, jossa taitto, teksti ja kuvat on integroitu ja lehteä voi selata edestakaisin.

”Paperi on minulle edelleen premiumia. Kymmenen vuotta sitten printti oli main streamia ja digitaalinen julkaisu haastaja, nyt tilanne on päinvastoin. Mitä vähemmän jotain on tarjolla, sitä eksklusiivisempaa siitä tulee.”

Regnellin mukaan erityisesti ruotsalaiset populaaritieteelliset lehdet, kuten Språk ja Modern Psykologi menestyvät tällä hetkellä hyvin.

Printin kestävyyttä osoittaa sekin, että viranomaisten julkaisemat lehdet yleistyvät vauhdilla Ruotsissa. Offside Press tekee parhaillaan tilaustyönä meri- ja vesiviranomaisten sidosryhmälehteä.

”Minusta paperilehti ei lainkaan ole pois pelistä. Autoyhtiöllä voi olla kiinnostavia videoita kotisivullaan, mutta eivät ihmiset mene sinne. Paperilehti tulee luoksesi postiluukusta.”

Kuva: Tobias Regnell pyörittää nykyään menestynyttä lehtikustantamoa. Mutta alku oli kivinen. ”Minä ja yhtiökumppanimme teimme työtä palkatta ja meillä molemmilla oli kolme pientä lasta. Päivät hoidimme lapsia osuuskunnan päiväkodissa ja öisin julkaisimme jalkapallolehteä.”