Elokuva-alan tukia uhkaa iso leikkaus 

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston ja sen alaisuudessa toimivan audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen Avekin määrärahoja uhkaa merkittävä leikkaus. 

Hallitus esitti huhtikuun kehysriihessä niin kutsutun yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaamista puoleen aiemmasta, 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon vuodessa. 

Yksityisen kopioinnin hyvityksestä on ohjattu audiovisuaalisen alan tekijöille Kopioston kautta 3 miljoonaa euroa ja Avekin kautta 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. 

Avekin tukea on vuosittain saanut noin 140 elokuvahanketta ja mediataideteosta. 

”Koko Avekin toiminta ja tukimuodot jouduttaisiin arvioimaan uudestaan, jos yksityisen kopioinnin korvaus puolitetaan”, Avekin johtaja Ulla Simonen sanoo. 

Simosen mukaan vaikutus alan työllisyyteen ja kasvuun olisi merkittävä. 

”Kynnys riskinottoon nousisi. Erityisesti nuorten tekijöiden, dokumentaristien ja mediataiteilijoiden mahdollisuudet kaventuisivat ja työt vähenisivät.” 

Alan toimijat ovat koonneet Avekin puolesta adressia, jonka oli toukokuun lopussa allekirjoittanut yli 170 tuotantoyhtiötä ja järjestöä.

---

Avek on tukenut suomalaisia tuotantoja alkuvaiheessa niin, että niille on auennut mahdollisuuksia kansainväliseen rahoitukseen.  

”Taiteellisten riskien ottaminen tuotantojen alkuvaiheessa näkyy kansainvälisesti erottuvina lopputuloksina”, sanoo tuottaja Pasi Hakkio. 

Hakkio toimi Ilveskuiskaaja-elokuvan tuottajana. Hänen mukaansa Avekin kansainvälistymistuki mahdollisti hankkeen esittelyn kansainvälisille rahoittajille. Tuen ansiosta Ilveskuiskaaja pystyi keräämään myös kansainvälistä rahoitusta.  

Elokuvaa on tähän mennessä esitetty 30 elokuvafestivaalilla. Se on voittanut viisi palkintoa kolmella eri mantereella. 

Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin ala saa valtiolta 1,3 miljardia euroa tukea ja tuottaa 14 miljardia euroa. Julkinen sektori kerää tuotosta 3,4 miljardin euron verotulot. 

”Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt päätökset panostaa av-alaan pitkäjänteisesti ovat rakentaneet siitä teollisuudenalan, jolla on vahvoja vientituotteita. Alan kehittäminen vaatii kuitenkin ennakoitavuutta ja jatkuvuutta”, Ulla Simonen sanoo. 

---

Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan valtion budjetista. Edellinen hallitus kirjasi ohjelmaansa, että hyvitysjärjestelmä pitää uudistaa. Asia ei kuitenkaan edennyt. 

”Järjestelmän uudistaminen pitäisikin ottaa uudestaan agendalle ja pitää korvaustaso uudistusprosessin ajan ennallaan”, Simonen sanoo. 

Eduskunnan sivistysvaliokunta on todennut, että kopiointi aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä aineettomien sisältöjen tekijöille, eikä nykyinenkään korvaustaso riitä kattamaan sitä. 

Teknisen kehityksen ansiosta kopioiden laatu ei ole alkuperäistä huonompi.  

”Niin kutsutun kasettimaksun aikoihin verrattuna kopioiden arvo on suurempi, ja korvauksen tulee olla sen mukainen”, Simonen sanoo. 

---

Hallitus on perustellut yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaamista kopioinnin määrän vähentymisellä. Taustalla on hallituksen tavoite leikata julkisen talouden menoja. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi vielä esittää hyvityksen säilyttämistä 11 miljoonassa eurossa ensi vuoden budjetissa. Näin se toimi esimerkiksi vuonna 2021, jolloin hyvityksen leikkaamista suunniteltiin. Tuolloin hyvitys säilyi ennallaan.

Vuonna 2022 silloinen hallitus päätti vakiinnuttaa tuen määrän 11 miljoonaan.

Johtaja Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei halunnut kommentoida sitä, aikooko ministeriö tällä kertaa ehdottaa leikkauksen perumista. 

Hän vastasi Journalistin kysymykseen sähköpostitse. 

”Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotta 2025 koskeva talousarvioehdotus tulee julkiseksi 11. elokuuta”, Waldén kirjoitti. 

Hallituksen ensi vuotta koskeva budjettiriihi pidetään syyskuun alussa. Lopullisen päätöksen yksityisen kopioinnin hyvityksen suuruudesta tekee eduskunta.