Yleisradion rahoitusta ja tehtäviä arvioiva parlamentaarinen työryhmä aloittaa työskentelynsä lähiviikkoina. Työryhmässä on edustajia kaikista eduskuntapuolueista.
Ryhmän nimeämisen taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kirjaus, jonka mukaan päättäjät tarkastelevat Ylen rahoitusta, rahankäytön avoimuutta ja tehtäviä hallituskauden aikana. Suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset esittivät viime syksynä Ylen rahoitukseen 120 – 140 miljoonan euron leikkauksia. Ylen rahoitus oli viime vuonna 557 miljoonaa euroa.
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoi elokuussa Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa, että Ylen rahoitusta tullaan leikkaamaan ”suurella todennäköisyydellä”.
Journalistin tavoittamien Yle-työryhmän jäsenten vastausten perusteella Ylessä voisi silti olla syytä jopa varovaiseen optimismiin. Hallituspuolueiden edustajat toki puhuvat Ylen rahoitustasosta kriittisemmin kuin oppositio.
Sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina sanoo pitävänsä Yleä ensisijaisesti journalistisena laitoksena, joka pitää osaltaan yllä yhteiskuntarauhaa.
”Se on niin mittaamattoman arvokas asia, että siihen laitetut eurot tuottavat itsensä moninkertaisesti takaisin”, Guzenina sanoo.
”Jos Yle kykenee jatkossakin tavoittamaan suuren yleisön ja luomaan edes jonkinlaista yhtenäiskulttuuria, se on itsessään arvokasta.”
Äkkinäisiä leikkauksia Guzenina ei tekisi. Hänen mukaansa hyvä esimerkki toimivasta Yle-säästöstä on yhtiön hiljattainen päätös siirtyä vuodesta 2025 alkaen vain teräväpiirtoisten tv-kanavien jakeluun. Näin voidaan luopua päällekkäisestä, heikomman resoluution jakelusta.
”On syytä miettiä, mitä kautta Yle tehokkaimmalla tavalla tavoittaa yleisönsä. En minäkään katso uutisia enää lineaarisesta televisiosta. Mutta Ylen tehtäviä ei pidä nyt alkaa juustohöylätä. Jos jotain halutaan karsia, se pitää tehdä syvällisen harkinnan tuloksena.”
Kristillisdemokraattien Mika Poutala sanoo olevansa valmis arvioimaan Ylen rahoitusta ja sen tehtäväkentän laajuutta kriittisestikin.
”Ensiksi tarkastelisin asioita, joissa Yle kilpailee kaupallisen median kanssa – erityisesti, jos puhutaan asioista, joilla ei ole suurta yhteiskunnallista merkitystä.”
Tarkkaa leikkaussummaa Poutala ei halua sanoa. Hänen mukaansa ehdotetut yli sadan miljoonan euron vähennykset Ylen rahoitukseen ovat liian suuria.
Poutala on entinen huippu-urheilija. Pitäisikö Ylen ostaa jatossa kalliita urheilun televisiointioikeuksia?
”Minusta Ylen panostus urheiluun voisi olla ennen kaikkea sellaista, että se on suomalaisille merkityksellistä. Se ei välttämättä tarkoita kalleimpia ulkomaisia kilpailuita ja tuotantoja.”
Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie ei vielä halua lukita kovin vahvoja Yle-kantoja. Työryhmätyöskentelyyn kuuluu muun muassa tiedon hankkiminen Ylen ja kaupallisen median keskinäisistä vaikutussuhteista, hän huomauttaa.
”On parempi ottaa kantaa sitten kun tarkempaa tietoa ja näkemyksiä on saatu”, hän sanoo.
”Sisältöihin liittyvät kysymykset taas ovat operatiivisen johdon aluetta. Niihin puuttuminen ei ole poliitikkojen tehtävä.”
Puolueesi on kuitenkin esittänyt rajuja, jopa 125 miljoonan leikkauksia. Oletko itsekin tällä linjalla?
”Valitan. Et saa minulta kommenttia tähän.”
Talvitie sanoo, ettei tunnista ongelmaa Ylen rahankäytön avoimuudessa.
”En ainakaan ole saanut kansalaisilta palautetta, etteikö siitä saisi tietoa.”
Vihreiden Jenni Pitko sanoo, ettei näe Yle-leikkauksille syytä.
”Ylellä on tärkeä rooli kansalaisten arjessa ja tiedonvälityksen sekä sananvapauden kannalta”, Pitko sanoo.
”Yle on luotettava kanava.”
Pitko huomauttaa, että kaupallisen median vaikeudet johtuvat mainostulojen pienenemisestä, eivät Ylen toiminnasta.
”Jos pienennämme Yleä, vähennämme laadukkaan journalismin määrää. Norjassa karsittiin yleisradion rahoitusta. Se ei tuonut lisärahaa kaupalliselle medialle.”
Myöskään viihteen karsimista Yleltä Pitko ei pidä ongelmattomana.
”Yle tilaa paljon kotimaista viihdettä suomalaisilta tuotantoyhtiöiltä. Ulkomaiseen viihteeseen Yle taas laittaa hyvin vähän rahaa.”
Ryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ja sen perussuomalaiset jäsenet eivät halunneet antaa haastattelua.
Yleisradion tehtävää ja rahoitusta arvioiva työryhmä
Puheenjohtaja: Matias Marttinen (kok.)
Jäsenet: Mari-Leena Talvitie (kok.) Joakim Vigelius (ps.) Teemu Keskisarja (ps.) Maria Guzenina (sd.) Johan Kvarnström (sd.) Jouni Ovaska (kesk.) Jenni Pitko (vihr.) Jussi Saramo (vas.) Mikko Ollikainen (r.) Mika Poutala (kd.) Harry Harkimo (liik.)
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
