Uusi työehtosopimus ei tuo suuria muutoksia lehdistön työehtoihin. Esimerkiksi lomat säilyvät ennallaan.
Lehdistön palkat nousevat syyskuun alussa 1,6 prosenttia. Joulukuun alussa jaetaan 0,4 prosentin paikallinen erä.
Nyt sovitut palkankorotukset jäävät selvästi alle sen, kuinka paljon kuluttajahinnat ovat nousseet. Inflaatio nousi toukokuussa Suomessa 7,1 prosenttiin.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan tulos on pettymys. Hänen mukaansa oli kuitenkin epätodennäköistä, että parempi sopimus olisi saatu esimerkiksi lakkoilemalla.
Lehdistön palkankorotukset ovat samansuuruiset kuin Yleisradiossa, MTV:ssä ja elokuva- ja tv-alalla.
Journalistiliitto haluaisi esimerkiksi uudistaa lehdistön palkkausjärjestelmän ja sopia tarkemmin etätyön ehdoista. Nämä tavoitteet eivät edenneet neuvotteluissa.
Aho korostaa, että seuraavissa neuvotteluissa aitoa edistystä täytyy tapahtua. Nyt työehtosopimus on jäänyt jälkeen toimitusten arjesta, ja palkat siitä, mitä eläminen maksaa.
”Paineet ovat kasvaneet, ja ne tulevat edelleen kasvamaan. Kierros kierrokselta tilanne pahenee”, Aho sanoi Journalistiliiton valtuuston ylimääräisessä kokouksessa torstaina 2. kesäkuuta.
Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön uuden työehtosopimuksen kokouksessaan yksimielisesti. Valtuutetut kuitenkin korostivat puheenvuoroissaan, että seuraavalla sopimuskierroksella uudistuksia pitää tehdä.
Lehdistön työehtosopimus koskee sanoma-, paikallis- ja aikakauslehtien toimitusten työntekijöitä sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työskenteleviä. Heitä on Journalistiliiton jäseninä noin 3 000.
Uusi sopimus korottaa vuorolisiä 1,9 prosenttia ja harjoittelijapalkkoja 50 euroa. Sopimus on voimassa maaliskuun 2024 loppuun saakka, ja se jakautuu kahteen 11 kuukauden jaksoon. Toisen jakson palkankorotuksista neuvotellaan ensi keväänä.
Sopimuksen kieliasuun tehtiin pieniä päivityksiä. ”Luottamusmiehistä” tulee virallisesti ”luottamushenkilöitä” ja ”lehtimiestapa” muuttuu ”journalistiseksi tavaksi”.
Hanne Aho kuvasi valtuustolle nyt käytyjä työehtosopimusneuvotteluja vaikeiksi ja suomalaista työmarkkinakenttää riitaisaksi.
Ahon mukaan on ongelmallista, että vientialat päättävät esimerkiksi palkankorotuksille katon, eivätkä minkään alan työnantajat suostu sitä suurempiin korotuksiin. Työnantajat ovat Ahon mukaan myös haluttomia päivittämään työehtosopimuksia nykyaikaan, esimerkiksi sopimaan etätöistä.
”Nykyinen neuvottelumalli ei toimi Suomessa eikä lehdistössä”, Aho sanoi valtuustolle.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa