Media-ala

Mediatalot antoivat niukkoja selvityksiä koronatuen käytöstä – Kangasalla rahat käytettiin digiin

Annukka Tammilehto ja Heli Keskinen tietokoneella
Journalismin koronatuki varmisti kolme vuotta sitten valmistuneelle Annukka Tammilehdolle, 26, (vasemmalla) uran ensimmäisen vakipaikan. Kangasalan Sanomat halusi vahvistaa toimitustaan uudella työntekijällä, jotta uusi verkkotekemisen malli saatiin käyttöön, kertoo päätoimittaja ja toimitusjohtaja Heli Keskinen.

Tiedotusvälineet käyttivät 7,5 miljoonan euron journalismin koronatuen henkilöstönsä palkkoihin, freelancerien palkkioihin ja sijaisten palkkaamiseen.

Tukea saaneista yrityksistä muutama kertoo palkanneensa rahalla myös uusia vakityöntekijöitä tai kohdentaneensa palkkatukea uusien sisältöjen kehittämiseen.

Tiedot käyvät ilmi koronatukea saaneiden yritysten liikenne- ja viestintävirasto Traficomille tekemistä selvityksistä.

”Kaikki halusivat tietää, mitä juuri tänään tapahtuu koronarintamalla, eivät lukea siitä koostetta viikon päästä.”

Heli Keskinen, Kangasalan Sanomien päätoimittaja ja toimitusjohtaja

Paikallislehti Kangasalan Sanomat sai koronatukea 23 100 euroa. Osin sen turvin se kasvatti toimitustaan neljästä työntekijästä viiteen. Lehdessä aiemmin sijaisuuksia tehnyt Annukka Tammilehto vakinaistettiin kesällä 2021.

”Se oli iloinen ja huojentava asia. Vakituinen työpaikka tällä alalla on iso juttu”, Tammilehto sanoo.

”Kyllä itselläkin oli käynyt mielessä, miten korona tähän yritykseen vaikuttaa – varsinkin kun ei ollut vakituisen työpaikan turvaa. Se loi epävarmuutta omasta tulevaisuudesta.”

Nyt Tammilehto työskentelee lehden toimituspäällikkönä.

Kangasalan Sanomien päätoimittajan ja toimitusjohtajan Heli Keskisen mukaan pandemia-aikana olisi tuskin ilman tukea palkattu uutta työntekijää, vaikka sellaiselle oli tarve. Lehden digiuudistus oli valmistumassa, ja kerran viikossa ilmestyvän printin lisäksi toimitus oli ryhtymässä tekemään tiheästi päivittyvää verkkolehteä.

”Lähdimme digitekemiseen takamatkalta. Ensin laitoimme tekniikan kuntoon, sitten muutettiin tekemisen tapa”, Keskinen kertoo.

Pandemia korosti muutoksen tärkeyttä. Kerran viikossa ilmestyvä printti olisi ollut auttamattoman hidas epidemian paikalliseen seuraamiseen, Keskinen sanoo.

”Kaikki halusivat tietää, mitä juuri tänään tapahtuu koronarintamalla, eivät lukea siitä koostetta viikon päästä.”


Journalisti kävi läpi 96:n tukea saaneen mediayhtiön selvitykset koronatuen käytöstä. Näiden lisäksi tukea sai HSS Media, joka ei ollut vielä toimittanut selvitystään Traficomille.

Yhteensä journalismin koronatukea myönnettiin 7,5 miljoonaa euroa. Mediayritys saattoi hakea sitä tiedotusvälineelle, jonka mainosmyynti oli laskenut 30 prosenttia. Tukea maksettiin 236 tiedotusvälineelle, joista 177 oli sanomalehtiä.

Suuri osa yhtiöiden selvityksistä on hyvin niukkoja. Koronatuet myöntänyt Traficom vaati tukien käytöstä vapaamuotoista selvitystä. Vähimmillään siitä tuli käydä ilmi journalistista työtä tehneiden henkilöiden kokonaismäärä, yhteenlasketut palkat ja maksetut freelancepalkkiot sekä se, millä tavoin tuki jaettiin yhtiön eri julkaisujen välillä.

Pääosa yrityksistä on toimittanut vain nämä tiedot. Selvitysten perusteella ei siis voi arvioida esimerkiksi paljonko mediatuesta meni vakiväen palkkoihin tai freelancereille tai kuinka moni journalisti työllistyi tuen ansiosta.

Alan yhtiöiden edunvalvoja Medialiitto arvioi vuosikertomuksessaan, että lehtiä ja kirjoja kustantavien yritysten henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna noin sadalla.

Tuen hyötyjen arvioimista vaikeuttaa myös se, että Traficom on salannut Journalistille toimittamiensa selvitysten tietoja. Traficomin juristi Kalle Tuominen perustelee tietojen salausta sillä, että yhtiöiden selvitykset sisältävät liikesalaisuuksia.

Osa yrityksistä on myös pyytänyt salaamaan muita suuremman osan tiedoistaan liikesalaisuuksina. Muutama yritys on kuitenkin avannut tukien käyttöä myös tarkemmin.


385 600 euroa tukea saanut, Iltalehteä kustantava Alma Media Suomi Oy kehitti rahoilla digijournalismia. Yhtiö kertoo Iltalehden käyttäneen tuen maksullisen IL Plus -digipalvelun kehittämiseen. Sen mukaan palvelun hyvä vastaanotto vaikutti siihen, että lehti ei joutunut vähentämään toimituksellista työvoimaa. Sen sijaan Iltalehti on viime vuonna rekrytoinut useita journalisteja.

Iltalehden saaman tuen ansiosta maksullinen digitaalinen palvelu saatiin julki nopeammin ja siihen kyettiin allokoimaan enemmän toimituksellista henkilökuntaa”, Alma Media Suomen selvityksessä kerrotaan.

Selvityksestä on salattu tarkemmat tiedot tuen käytöstä sekä siitä, kuinka monta työntekijää lehti on rekrytoinut.

Yksittäisistä yhtiöistä eniten tukea, 714 400 euroa sai Kaleva Media. Yhtiö kertoo, että se palkkasi tukea hyödyntäen muun muassa monimediatoimittajia, datajournalistin, striimaajan ja digivisualistin.

Kaleva kohdensi tukea myös freelancepalkkioihin alueille, missä sen lehdillä ei ole omia toimittajia.

”Tällä tavoin pyritään vaikuttamaan siihen, ettei Pohjois-Suomeen muodostuisi ’uutiserämaita’.”


Moni media-alan yritys kertoo välttäneensä koronatuen myötä työntekijöiden lomautukset tai sen, että freelancereilta olisi ostettu aiempaa vähemmän juttuja tai kuvia.

Esimerkiksi Karjalainen oy kertoo, että yhtiöön vuodelle 2021 jo sovitut lomautukset peruttiin. Lisäksi Karjalaiseen voitiin palkata suunniteltua enemmän kesätyöntekijöitä, joista osan työsuhteita jatkettiin vuoden loppuun.

Journalistiliiton tietojen mukaan yt-neuvotteluja kävi vuonna 2021 viisi tukea saanutta yritystä: Etelä-Suomen Media, Kaakon Viestintä, Kaleva, KSF Media ja Fokus Media. Näistä Etelä-Suomen Media, Kaakon Viestintä ja Kaleva myös irtisanoivat työntekijöitä.

Moni yritys mainitsee selvityksessään, että koronatuen turvin lomautuksia ei tarvinnut edes miettiä. Sen avulla on myös paikattu sairaus- ja karanteenipoissaoloja.

”Olemme pystyneet pitämään uutiskoneen käynnissä haastavana korona-aikana ilman katkoksia, vaikka väkeä on ollut lähes koko ajan joko sairaana, altistuneena tai karanteenissa”, MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen toteaa yhtiön selvityksessä.


Hallitus päätti journalismin koronatuesta syksyllä 2020. Samassa yhteydessä käytiin keskustelua pysyvästä mediatuesta, jota liikenne- ja viestintäministeriö yhä valmistelee.

Heli Keskisen mukaan Kangasalan Sanomien digilevikki kasvaa ja yhtiö on vakavarainen.

”Meillä ei ole hätää, mutta kuka sitä tietää, mikä tilanne on 10 – 20 vuoden päästä”, Keskinen sanoo.

Siksi hän pitäisi pysyvää mediatukea tärkeänä etenkin harvaan asutun Suomen paikallislehdille.

”Tässä hetkessä ollaan aika hirveässä tilanteessa. Paperin hinta on noussut älyttömästi. Samaan aikaan posti nostaa koko ajan jakelun hintoja”, hän sanoo.

”On iso riski, että jää alueita, joilla ei ole omaa riippumatonta uutisväyläänsä.”


Oikaisu 19.4. kello 14.14: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että koronatukea olisi saanut 177 tiedotusvälinettä. Koronatukea sai 263 tiedotusvälinettä, joista 177 oli sanomalehtiä.

Näin koronatuki auttoi mediaa

”Mediatuki mahdollisti normaalin toimituksellisen perustyön rinnalla ilmestymispaikkakuntiemme Euran ja Säkylän tarkan koronatilanneseurannan jatkuvana myös iltaisin ja viikonloppuisin.”
Alasatakunta, Pyhäjärviseudun Paikallislehti oy, 40 400 euroa

”Osa-aikaisen työntekijän viikkotyöaikaa korotettiin 50 prosentista 70 prosenttiin. Lisäksi koko henkilökunnalle tarjottiin vuodesta 2020 poiketen kulttuuri- ja liikuntaetu.”
Ylioppilaslehti, Ylioppilaslehden Kustannus oy, 20 800 euroa

”Tuilla on ollut suuri merkitys siinä, että pystyimme ottamaan tarvittavan loikan digitaalisuuteen. Tekemillämme investoinneilla varmistamme toimintamme jatkuvuuden ja turvallisen henkilöstöpolitiikan pidemmälläkin aikavälillä.”
Hevosurheilu, Suomen Hevosurheilu-lehti oy, 105 900 euroa

Esimerkit ovat otteita yhtiöiden tekemistä selvityksistä Traficomille. Niitä on luettavuuden vuoksi muokattu ja tiivistetty.