Uusi kielilinjaus synnytti metelin somessa ja vanheni lopulta käsiin

En ole ikinä saanut yhtä kovaa somemyllytystä kuin loppuvuodesta 2018. Syynä ei ollut asiaton käytös vaan Twitterissä jaettu Helsingin Sanomien tuore linjaus.

Uutisissa oli kerrottu kaaoksesta Lontoon Gatwickin lentoasemalla, jonka ilmatilaa oli häiritty pienillä robottilennokeilla eli…? Toimituksen johto vaati pikalinjausta siitä, mikä on vastineemme englannin drone-sanalle.

Sellaisenaan lainattu drone vaikutti laiskalta, kun kerran clone on klooni ja gene on geeni. Jostain syystä drooni tuntui silti väkinäiseltä, joten päädyimme ennestään tuttuun lennokkiin. Kielessähän oli jo robottilennokki – ei tarvitse kuin vähän tiivistää sanan alusta.

Twiitistäni seurannut liikehdintä ei hellittänyt pariin vuorokauteen. Ihmisistä valtaosa nyökytteli linjaukselle, mutta vastustajiakin oli satapäin. Mieleeni jäi erityisesti Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner, jonka koko vastaus koostui kolmesta itkunauruemojista.

Hieman tätä seikkaperäisemmät vastaväitteet samastivat sanan paperilennokkiin. Tähän oli yleensä turha vastata, että ilmailulainsäädännössä lennokit ovat jotain ihan muuta.

Lopulta melu laantui. Toimituskin otti lennokin vastaan varsin neutraalisti. Tosin linjaus unohtui herkästi ja dronen paine oli tunnettavissa. Lisäksi lennokkia ei aina tajuttu kattokäsitteeksi, jonka alle mahtuu useita hyväksyttäviä ilmaisuja. (”Saako puhua kuvauskopterista?” Saa.)

Jo aiemmin koeteltu linjaus murtui tänä syksynä. Lennokki ei sinänsä kadonnut, mutta päätimme laventaa ohjetta. Aika tuntui kypsältä drooni-muodolle, johon oli päätynyt esimerkiksi Yle.

Suurin syy muutokseen oli yksinkertainen: droonilla oli alettu viitata myös maalla ja vedessä kulkeviin laitteisiin. Vaikka moni lentoyhtiö kutsuu koneitaan laivastoksi, olisi ehkä ollut vähän liikaa puhua ”vedenalaisista lennokeista”.