Nimen voi pilata monin keinoin – ja joskus ne kaikki ovat käytössä

Nimet tuottavat kielenhuollossa työtä ylivoimaisesti eniten. Minä ja muut median kielenhuoltajat olimme tästä yksimielisiä taannoisessa kokoontumisessamme.

Hyvän nimen ykköskriteeri on käytettävyys. Toimiva nimi on helppo kirjoittaa, lausua ja taivuttaa. Tällaisen nimen käyttö esimerkiksi tekstin seassa ei tuota kirjoittajalle lainkaan ongelmia, vaikka siihen törmäisi ensimmäistä kertaa elämässään.

Jokainen uutistoimittaja oppii ennen pitkää, että tästä ihanteesta poiketaan kaiken aikaa. Mutta entä jos virallinen nimi on sellaisenaan liki käyttökelvoton?

Nimeä voi heikentää eri tavoin. Näkyvin keino on rikkoa oikeinkirjoitusohjeita. Suomessa on nykyisin paljon ”YritysNimiä” ja ”Yritys Nimiä”. Usein nimissä myös HUUDETAAN tarpeettomasti suuraakkosin.

Toinen sujuvuutta syövä keino on vain lätkiä sanoja peräkkäin kieliopista välittämättä. Tällöin sijapäätteetkin usein minimoidaan tai jätetään kokonaan pois – ei mitään Haminan ja Kotkan satamaa vaan HaminaKotka Satama.

Käytettävyyttä voi nakertaa myös poistamalla nimestä määriteosan: ei enää Finanssialan keskusliitto vaan Finanssiala. Jos tätä nimeä käyttää virkkeen alussa ilman ry-lyhennettä, on joskus mahdotonta sanoa varmasti, puhutaanko finanssialasta vai sen etujärjestöstä.

Nämä kolme keinoa voi vielä yhdistää. Niin on saatu viime vuosina ainakin nimet SEY Suomen Eläinsuojelu ja MIELI Suomen Mielenterveys ry. Ne saattavat näyttää hyvältä logossa mutta eivät juuri muualla.

Miten tällaisia nimiä sitten tulisi käyttää? Ratkaisuja on useita: 1. Kirjoitetaan vain Suomen Mielenterveys ry. 2. Kirjoitetaan alussa mielenterveysjärjestö Mieli ry ja myöhemmin vain Mieli ry. 3. Kirjoitetaan aluksi Suomen Mielenterveys ry (Mieli) ja myöhemmin vain Mieli ry.

Samalla voi muistella kaihoisasti aiempia nimiä, kuten Suomen Mielenterveysseuraa.