Vastamedia elää valtavirtamedian siivellä

Populistinen vastamedia, kuten MV-lehti, on riippuvainen journalistisen valtavirtamedian tuottamasta sisällöstä.

Tämä selviää tuoreesta Tampereen yliopiston väitöskirjasta Hyvä, katala vastajulkisuus, jossa viestinnän tutkija Salla Tuomola analysoi MV-lehden maahanmuuttovastaista puhetapaa. Aineisto koostuu niin sanotun pakolaiskriisin aikana vuosina 2015 – 2017 julkaistuista artikkeleista.

Tutkimuksen mukaan MV-lehti hyödynsi maahanmuuttovastaisissa artikkeleissaan kolmea ideologista tapaa puhua. Näistä yleisin oli rasistinen puhetapa, jonka päämäärä oli lietsoa vihaa maahanmuuttajia ja heidän puolustajiaan kohtaan. Yleinen oli myös valtaeliitin vastainen puhetapa. Sen avulla tuotettiin epäluottamusta asiantuntijoita, journalisteja ja poliitikkoja kohtaan. ”Islamisaation” vastainen puhe sen sijaan korosti vieraan pelkoa vetoamalla terrorismin uhkaan.

Populistisessa mediassa sana ”kansa” ei yleensä tarkoita koko väestöä vaan rajattua osajoukkoa. Ihmiset jaetaan jyrkästi ”meihin” ja ”muihin”. Näin MV-lehtikin toimi. Lehden maailmankuvassa ”me” eli kansa oli vihainen, rasistinen ja eliitinvastainen ryhmä. Sen vihollisia olivat maahanmuuttajat, maahanmuuton puolesta puhuvat nuoret naiset sekä maahanmuuttoa edistävät poliitikot.

Tutkija myös vertaili MV-lehteä Yhdysvalloista peräisin olevaan Breitbart Londoniin. Julkaisuja yhdisti pyrkimys mielipideilmaston polarisointiin. Vaikka molemmat esiintyivät liberaalin demokratian puolustajina, käytännössä ne hyökkäsivät populistisilla julkaisuillaan demokratian perusperiaatteita vastaan.

Yksi väitöskirjan kiinnostavimmista huomioista on, että vastamedia on riippuvainen valtavirtamediasta. Se reagoi uutisiin, ei luo niitä. MV-lehti levitti ideologiaansa jakamalla muiden uutisia ja värittämällä ne oman aatteensa mukaisesti. Muun muassa lehden kuvitus koostui isolta osin luvattomasti käytetyistä valtavirtamedian kuvista.