Tutkittua

Perustuslakivaliokunnan jäsen vaikenee tai saa sapiskaa

Perustuslakivaliokunnan suhde mediaan rakentuu osittain kirjoittamattomien sääntöjen varaan. Niiden rikkomisesta seuraa sosiaalisia sanktioita. Tämä selviää tutkimuksesta, joka julkaistiin kesäkuun Media & viestintä -lehdessä.


Tutkimuksen aineistona toimi 49 haastattelua vuosilta 2019 – 2020. Haastateltavat olivat perustuslakivaliokunnan jäseniä tai varajäseniä, valiokuntaneuvoksia tai oikeudellisia asiantuntijoita.

Haastatteluaineistoa analysoimalla tutkijat tunnistivat useita tapoja, joilla perustuslakivaliokunta säätelee mediasuhdettaan.

Monet haastatellut kokivat, että valiokunta on viime vuosina joutunut yhä kovemman julkisen paineen alle. Poliittisesti kuumat aiheet, kuten koronapandemian hoito ja sote-uudistus, ovat sysänneet valiokunnan median valokeilaan.

Perustuslakivaliokunta on perinteisesti halunnut tehdä ratkaisunsa puoluepolitiikasta riippumattomin oikeudellisin perustein.


Valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, etteivät sen jäsenet joutuisi esiintymään poliitikon roolissa. Hallitsematon julkisuus voisi politisoida valiokuntatyön.

Politisoitumista pyritään ehkäisemään useilla taktiikoilla. Yksi tärkeimmistä keinoista on julkisen viestinnän keskittäminen puheenjohtajalle. Muiden jäsenten ei sovi kommentoida keskeneräisiä asioita.
Valiokunnan uudet jäsenet saavat mediaohjausta konkareilta. Tulokkaille kerrotaan, miten journalistien ansat voi välttää.

Silti toisinaan joku rikkoo pelisääntöjä. Eräässä tapauksessa valiokunnan jäsen alkoi kommentoida keskeneräisiä asioita medialle. Käynnistyi ketjureaktio, kun muillekin jäsenille iski kiusaus osallistua julkiseen keskusteluun. Puheenjohtaja katkaisi kierteen pitämällä alkuperäiselle kapinalliselle puhuttelun.

Myös valiokunnan hyödyntämiltä oikeusasiantuntijoilta odotetaan vaikenemista keskeneräisistä asioista. Julkisuuteen liian innokkaasti hakeutuvat asiantuntijat pudotetaan pois valiokunnan listalta.