Ylen aluetoimitusten  muutosneuvottelut päätökseen – palkoista leikataan yhdeksän prosenttia 

Ylen aluetoimituksia koskevat muutosneuvottelut päättyivät perjantaina 9. kesäkuuta. Neuvotteluiden seurauksena uutis- ja ajankohtaistoimituksen noin 350 ohjelmatyöntekijän palkkamalli muuttuu. Jatkossa työntekijöille maksetaan palkat jaksotyöaikamallin mukaisesti nykyisen kokonaispalkan sijaan. 

Muutos koskee aluetoimituksia, joihin kuuluu myös Pasilassa toimiva Yle Helsingin toimitus. Kaikkien työvuorojen suunnittelu siirtyy keskitetysti Pasilaan. Muutos astuu voimaan lokakuussa 2023. 

Vuodesta 2019 käytössä olleen kokonaispalkkamallin mukaisesti kaikki alueiden työntekijät ovat saaneet yhdeksän prosentin palkanlisän, jolla on katettu joustot uutistilanteissa. Jatkossa työntekijät ovat päivän alueellisen uutistuottajan alaisuudessa. Tuottaja antaa luvan tapauskohtaisesti ylitöiden sekä ilta- ja viikonlopputöiden tekemiseen. 

Ylen pääluottamushenkilön Mikko Martikaisen mukaan jaksotyömalliin palaaminen tarkoittaa monelle työntekijälle käytännössä yhdeksän prosentin palkanalennusta.  

“Jos työnantaja tarjoaa jatkossa työvuoroja, joissa ei ole mahdollista saada palkanlisiä, niin se on työntekijälle ansionmenetys”, Martikainen sanoo. 

Myös tehtävänimikkeet muuttuvat hieman. Aamureportterit ovat jatkossa toimittajia. Aiemmin mediatoimittajina työskennelleet kuvatoimittajat, valokuvaajat, verkkotoimittajat ja leikkaajat ovat jatkossa visuaalisia journalisteja. Lisäksi toimituksissa on editoivia toimittajia, lähetysvirtajuontaja-tuottaja, tekninen tuottaja ja lähetysoperaattori. 

Työvuorojen suunnittelu Helsingissä ihmetyttää Martikaista erityisesti.  

“Helsingissä he eivät mitenkään voi tietää maakuntien päiväkohtaisista uutistarpeista. Näkisin, että venyvyyttä ja vanuvuutta edellytetään työntekijöiltä jatkossakin, mutta kaikki pitää tehdä uuden jaksotyötä koskevien työehtojen mukaisesti.” 

 

---

Muutoksen seurauksena osa tehtävänimikkeistä muuttuu vaativammiksi. Näistä tehtävistä maksetaan parempaa palkkaa, joka kompensoi palkanalennusta. Myös ylitöistä sekä iltaisin ja viikonloppuisin tehtävästä työstä maksetaan lisät peruspalkan päälle. 

Martikainen korostaa, että työrauha on edelleen voimassa, joten työntekijät eivät ole käynnistämässä työtaistelutoimenpiteitä, kuten ylityökieltoja.  

Muutosneuvotteluiden seuraukset ovat Martikaisen mukaan isoja monen yleläisen arjessa.  

“Autonomisuus ja itseohjautuvuus vähenee tai poistuu kokonaan tämän myötä”, Martikainen sanoo. 

Martikaisen mukaan jaksotyömalli myös heikentää reagoivaa uutistyötä.  

Työntekijät ovat kokonaisuudessaan pettyneitä muutoksiin. 

“Olemme harmissamme, että tällaiseen on jouduttu menemään. Toimme neuvotteluissa esiin vaihtoehtoja ja kyseenalaistimme muutoksen tarpeellisuuden, mutta työnantaja oli sangen kovakorvainen. Lopulta työnantaja teki päätöksen ilman, että olisi tehnyt suurempia muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaansa”, Martikainen sanoo. 

Työntekijät eivät saaneet vastikkeeksi muuta kuin lupauksen paluusta malliin, jossa olisi työaikajoustokokeiluja. 

Siis, kokeilisitte tulevaisuudessa samaa mallia, josta olette siirtymässä pois?  
“Kyllä. Kyse on oikeasti vain palkasta, vaikka työnantaja ei ole sanonut, että tässä olisi tavoitteena säästöt. Se harmittaa, että vanha hyvä malli muutetaan uudeksi huonoksi tai ainakin tuntemattomaksi.” 

 

---

Alueellisen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päällikön Karri Lehtiön mukaan muutosneuvotteluiden perimmäinen tavoite ei ollut säästöjen hakeminen vaan toimintatapojen yhtenäistäminen.  

“Tarkoitus oli poistaa epätasa-arvoa ja luoda toimintamalli, joka vastaa uutistoiminnan tarpeisiin. Valmista ei tietenkään tule koskaan, mutta parhaamme teemme”, Lehtiö kirjoittaa sähköpostitse lähettämassään vastauksessa. Hän kieltäytyi kiireisiinsä vedoten puhelinhaastattelusta.  

Lehtiön mukaan muutoksella haettiin reiluutta kohdistamalla lisät niille, jotka tekevät niihin oikeuttavaa työtä. Hän arvioi, että muutos vaikuttaa palkkoihin kahtalaisesti.  

“Palkasta poistuu automaattisesti maksettava kokonaispalkkalisä, joka korvautuu työvuorojen mukaan määräytyvillä lisillä. Lisien määrä ei ole vakio. Näin lisät ohjautuvat niille, jotka tekevät siihen oikeuttavaa työtä. Mutta samaan aikaan pisteytämme roolit uudelleen eli tehtäväkohtainen palkka voi myös nousta.” 

Muutoksen seurauksena Yle palaa vanhaan palkkamalliin, joka muuttui kokonaispalkkamalliksi vuonna 2019. 

Miksi palaatte vanhaan malliin, jota aikanaan kritisoitiin joustamattomaksi?  

”Ymmärrän tosi hyvin, että joidenkin mielestä nykyinen malli on ollut toimiva, ja sitä kautta uudistus harmittaa. Osalla ihmisistä on koko ajan ollut mainitsemasi vanha malli eli tässä haettiin yhtenäistä tapaa.”