Media-ala

Uusi Yle-laki tuottaa toimituksille lisätyötä, mutta myös uusia oivalluksia

Ylen tuottaja Tuomo Björkstenin vastuulla on osaltaan valvoa, ettei Yle julkaise lainvastaisia tekstejä. Esimerkiksi pitkä featureteksti ilman ääntä tai videokuvaa voi uuden Yle-lain mukaan olla laiton. ”Jutuista voi tulla kiinnostavampia, kun niihin lisätään huolella mietittyjä video- ja audio- elementtejä.” Tuomo Björksten, Yle Uutisten tuottaja

Elokuun alussa voimaan tullut Yle-laki on pakottanut miettimään uutisjuttujen toteutusta uudella tavalla, sanoo Yle Uutisissa tuottajana työskentelevä Tuomo Björksten.

Laki rajoittaa Ylen oikeutta julkaista verkossa tekstijuttuja. Lähes kaikissa jutuissa on nyt oltava ääntä tai liikkuvaa kuvaa.

Uutis- ja ajankohtaissisältöjä 15 – 29-vuotiaille tiiminsä kanssa tuottava Björksten kertoo varautumisen uuteen lakiin alkaneen hyvissä ajoin.

”Aloimme lisätä audion ja liikkuvan kuvan osuutta jutuissa jo yli vuosi sitten”, Björksten sanoo.
”On järjestetty koulutuksia ja selvitetty, mitä lain voimaantulo meille käytännössä tarkoittaa. Elokuun alussa se tuskin oli enää kenellekään epäselvää.”

Björksten sanoo Yle-lain tuottavan ylimääräistä aivotyötä. Tuottajan vastuulla on varmistaa, ettei lainvastaisia juttuja pääse verkkoon. Hän ei ole huolissaan siitä, että pöytälaatikkoon jäisi jatkossa juttuaiheita siksi, ettei niihin saa luontevasti sovitettua lain vaatimia elementtejä.

”Olisi hassu lähtökohta miettiä, mitä uutisia jätämme kertomatta”, Björksten sanoo.
”Pikemminkin pitää katsoa, miten uutinen tarjoillaan yleisölle mahdollisimman relevantisti.”


Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kirjoitti heinäkuun viimeisenä päivänä julkaistussa kolumnissaan Yle-lain rajaavan sananvapautta. Jokinen huomautti Ylen ”joutuvan nyt miettimään uutisten julkaisemista muilla kuin journalistisilla perusteilla”.

”Periaatteellisesti Yle-laki sisältää merkittävän sananvapauden kavennuksen”, Jokinen kirjoitti.
Jokinen sanoo keskustelleensa laista pohjoismaiden kollegoidensa kanssa.

”Sekä Tanskassa, Ruotsissa että Norjassa oltiin järkyttyneitä siitä, että lainsäätäjä haluaa vaikuttaa julkaisutoimintaan tällä tavalla.”

Jokinen vakuuttaa Ylen noudattavan lakia huolella. Myöskään sitä vaaraa ei ole, että juttuihin alettaisiin väkisin ympätä audiovisuaalisia elementtejä.

”Sellainen olisi absurdia verovarojen haaskaamista”, Jokinen sanoo.

Yle-lain muutoksen taustalla oli kaupallista mediaa edustavan Medialiiton vuonna 2017 tekemä kantelu EU-komissioon. Medialiiton ja myöhemmin myös komission kannan mukaan Ylen laajat tekstisisällöt eivät olleet EU:n kilpailulainsäädännön mukaisia.

Komissiossa on vireillä Sanoman kantelu Ylen ilmaisista oppimateriaaleista. Lisäksi Medialiittoon kuuluva kaupallisten kanavien Radiomedia on pyytänyt Ylen hallintoneuvoston arviointia Yle Areenan sisältöjen laajuudesta.

Jokinen myöntää olevansa huolestunut siitä, että Ylen liikkumatilaa kavennetaan jatkossakin.
”Se on ikävää ja turhaa, kun mikään tutkimuskaan ei osoita, että Ylen toiminnasta olisi haittaa kaupalliselle medialle.”


Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo liiton keskittyvän nyt Yle-lain noudattamisen tarkkailuun. Muita mahdollisia jatkotoimia Holmberg ei kommentoi.

”Olemme sopineet EU-komission kanssa, että seuraamme lain noudattamista ja raportoimme heille. Valta mahdollisista jatkotoimista on komissiolla.” 

Medialiitto on perustellut Ylen sisältöjen rajoittamista muun muassa sillä, että Ylen ilmaiset tekstisisällöt syövät kaupallisten verkkolehtien tilauksia. Koska uuden Yle-lain vaikutusten siis voi olettaa näkyvän mediayhtiöiden tuloksissa ja minkä suuruisina?

”Lakia muutettiin sen takia, että se ei aiemmin noudattanut EU:n sääntelyä”, Holmberg sanoo.
”Oikeusvaltiona Suomi halusi saattaa lainsäädäntönsä sille tolalle, kuin sen kuuluu EU:n sisämarkkinoilla olla.”

Et siis halua arvioida, kuinka suuri vaikutus uudella lailla on mediayhtiöiden tulokseen, ja kuinka pian vaikutus on nähtävissä?

”Nyt seurataan lain toteutumista.”