Sananvapaus

KKO:n Bäckman-ratkaisu on voitto toimittajille, mutta uhri jää nuolemaan näppejään, sanoo Jessikka Aron asianajaja

Korkein oikeus katsoo toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneen häirinnän vaikuttimena olleen estää julkista keskustelua Venäjän informaatiovaikuttamisesta.

Korkein oikeus on tuominnut dosentti Johan Bäckmanin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta.  

Bäckman oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia yksityisviesteinä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän julkaisi Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla Aroa pilkkaavia ja halventavia viestejä, joista Aro sai tiedon. 

Aron asianajaja Martina Kronström sanoo, että toisin kuin Bäckmanin vainoamissyytteen aiemmin hylännyt hovioikeus, korkein oikeus ymmärsi vainoamisen tunnusmerkistön oikein. 

”Se on monesta osateosta muodostuva kokonaisuus. Korkein oikeus totesi, ettei Bäckmanin yksittäisessä viestissä välttämättä ole mitään erityisen uhkaavaa, pelottavaa, ahdistavaa tai kunnianloukkaavaa. Merkitsevää on kokonaisuus ja motivaatio tekojen takana. Bäckman on toiminnallaan yrittänyt vaientaa toimittajaa ja estää häntä tekemästä työtään.” 

”Sen korkein oikeus on ymmärtänyt täysin oikein ja se on ratkaisussa parasta”, Kronström sanoo. 

Ratkaisu on voitto toimittajille, Kronström sanoo. 

”Tämä on vahvistus sille, että toimittajan sananvapaus on vahvempi kuin ’häntä häiritsevän matti meikäläisen’. Se on keskeinen viesti tässä.” 

Korkein oikeus katsoo Bäckmanin toistuvasti ja pitkän aikaa häirinneen Aron elämää ja työtä toimittajana. Teko on loukannut Aron yksityiselämää ja sananvapautta. Teon seurauksena Aron mahdollisuudet harjoittaa toimittajan ammattia vapaasti ja koulutustaan vastaavalla tavalla ovat olennaisesti heikentyneet. 

Oikeus katsoo Bäckmanin ilmiselvänä vaikuttimena olleen estää julkista keskustelua Venäjän informaatiovaikuttamisesta ja tämän viesteistä ilmenevän hänen pyrkineen tietoisesti vaikuttamaan Aron päätöksentekoon ja toimintaan.  


Juttukokonaisuudessa, johon tuomio liittyy, oli kyse häirinnästä, jonka kohteeksi Jessikka Aro joutui alettuaan raportoida Venäjän informaatiovaikuttamisesta vuosina 2014–2015. 

Häirinnästä oli syytettynä myös Ilja Janitskin, mutta hän kuoli keväällä 2020 ennen hovioikeuden tuomiota.  

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Johan Bäckmanin lokakuussa 2018 Jessikka Aron vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.  

Helsingin hovioikeus hylkäsi Bäckmanin syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta heinäkuussa 2020. Aro vaati korkeimmassa oikeudessa, että Bäckman tuomitaan vainoamisesta. 

Bäckman vaati korkeimmassa oikeudessa, että syyte yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen hylätään. Yllytyksessä oli kyse siitä, että Bäckman toimitti Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV-lehdessä

KKO hylkäsi yllytyssyytteen, koska sen mielestä alemmissa oikeusasteissa näytetyt Bäckmanin toimet eivät täyttäneet yllytyksen tunnusmerkkejä. 

Martina Kronström ei ole tyytyväinen oikeuden ratkaisuun yllytyssyytteen osalta. 

”Me tiedämme, että Bäckmanilla oli osuutta tietojen julkaisemiseen Arosta. Mutta jos sen toteaminen kaatuu jonkinlaiseen juridiseen jargoniaan, se on vain hyväksyttävä.” 


Vaikka Bäckmanin vainoamistuomio on voitto toimittajille, Kronström sanoo hänen ja Aron olevan oikeusprosessiin kokonaisuutena pettyneitä. 

”Jos katsoo, mitä seitsemän ja puolen vuoden kärsimyksestä jäi käteen, ei paljon mitään. Aro ei saa kunnollista kompensaatiota kärsimyksestään. Lainsäädäntömme ei oikein taivu tämän tyyppisiin asioihin.” 

”Taistelusta saatiin tulokseksi rangaistuksia, mutta kun miettii, paljonko se on vienyt voimavaroja, Bäckmanille määrätty kärsimyskorvaus on aika pieni. Lisäksi rahalliset kulut Arolle ovat olleet korvauksiin verrattuna moninkertaiset.” 

KKO määräsi Bäckmanin maksamaan Arolle kärsimyskorvausta. Yhteisvastuullisesti Janitskinin kanssa hän joutuu maksamaan muita korvauksia. Käräjä- ja hovioikeuden osalta tuomitut määrättiin maksamaan Aron oikeudenkäyntikuluja mutta ei korkeimman oikeuden osalta.  

Kronströmin mukaan korvaukset eivät kata äärimmäisen työlään prosessin todellisia kuluja myöskään alempien oikeusasteiden osalta. Siksi myös Aron kannetavaksi jää huomattavasti oikeudenkäyntikuluja. 

”Jos miettii, kuka haluaa seuraavaksi lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, tämä ei hirveästi rohkaise siihen. Olemme tosi iloisia siitä, että vainoamistuomio saatiin. Arolle yksityishenkilönä kokonaisuus on kuitenkin kohtuuton. Hän on joutunut hakemaan apua, muuttamaan ulkomaille, ei ole voinut tehdä töitään”, Kronström sanoo. 

“On se erikoista, että uhri on se, joka lopuksi jää nuolemaan näppejään.” 

Korkeimman oikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa vain Euroopan ihmistuomioistuimeen. Kronströmin mukaan he eivät ole Aron kanssa keskustelleet valittamisesta, mutta Kronström ei suoraan näe työlääseen valittamiseen syytä. 

”Tärkein on nyt kuitenkin saavutettu.” 

Journalisti ei tavoittanut Jessikka Aroa kommentoimaan asiaa.