Tutkittua

Vastuu ilmastonmuutoksesta siirtyi kansalta hallinnolle

Vuonna 2019 Ilta-Sanomat käsitteli ilmas­tonmuutosta koko kansan ongelmana, jota jokaisen yksilön tuli torjua. Vuonna 2023 kansalaisten vastuusta puhuttiin enää hyvin vähän. Vastuu oli siirtynyt organisaatioille ja instituutioille.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka julkaistiin viime vuoden lopulla tanskalaisessa MedieKultur-lehdessä. Artikkelissa viestinnäntutkija Jenni Sarras analysoi vastuun jakautumista Ilta-Sanomien ilmastouutisissa.

Sarras valitsi tutkittavakseen vuosien 2019 ja 2023 alkupuoliskot, jolloin järjestettiin eduskuntavaalit. Ilmastokeskustelu oli kumpanakin vuonna kiivasta johtuen IPCC:n ilmastoraporteista. Tut­kija kokosi ajanjaksoilta yhteensä 161 Ilta-Sanomien artikkelia ja teki niistä sisältöanalyysin.

Tutkimus paljasti merkittävän eron vuosien 2019 ja 2023 välillä. Ilmastouutisissa vastuu oli siirtynyt yksilöiltä instituutioille.

Vuonna 2019 Ilta-Sanomat esitti ilmastonmuutoksen ”meidän kaikkien” ongelmana, jota jokaisen tuli tahollaan torjua. Lehti koulutti lukijoita tekemään kestäviä kulutusvalintoja. Yksittäisille kansalaisille annettiin tilaa kertoa omista ilmastoteoistaan.

Toisaalta samaan aikaan toimittajat vähättelivät ilmastoaktivismia ja mielenosoituksia. Kansaa kehotettiin torjumaan ilmastonmuutosta istuttamalla puita ja äänestämällä vaaleissa.

Vuoteen 2023 mennessä vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta oli siirtynyt lähes täysin valtioille ja muille organisaatioille. ­Ilmastouutisissa käsiteltiin yksityiskohtaisia aiheita: säädöksiä, neuvotteluja, päästötavoitteita ja yritysten toimintaa.

Yksilön vastuu ja valta katosivat ­Ilta-Sanomien ilmastojournalismista niin perusteellisesti, ettei edes äänestämistä enää mainittu keinona vaikuttaa ilmastoon.

Tutkija löytää muutokselle kaksi selitystä. ­Ensinnäkin se voi johtua viime vuosien ­kriiseistä. Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäys­sota ovat saaneet ihmiset hakemaan turvaa instituutioista.

Toisaalta taustalla saattaa piillä eurooppalaisen ilmastopolitiikan edistyminen 2020-luvun alussa. Yksilövalinnat tuntuvat vähäisiltä, kun ­tavoitteena on tehdä kokonaisesta maanosasta hiilineutraali.

Journalisti
Yleiskatsaus