Lasten uutisia kirjoitetaan yksipuoliselle yleisölle

Toimittajat näkevät lapset yhdenmukai­sena joukkona. Tämä saattaa sulkea osan lapsista ikäryhmälle sopivan uutisjournalismin ulkopuolelle.

Näin kertoo syksyllä Journalism Practice -lehdessä julkaistu tutkimus. Siinä tutkijat ­Camilla Haavisto ja Rasmus Kyllönen selvittävät, millaisen roolin toimittajat omaksuvat laatiessaan uutisia 8–13-vuotiaille lapsille ja millaisina he näkevät yleisönsä.

Aineistoksi he haastattelivat kuutta toimittajaa viidestä kotimaisesta lasten uutismediasta vuosina 2021–23 ja tutkivat aineistoa diskurssianalyysin keinoin.

Tutkijat havaitsivat journalistien hahmottavan lapset neljällä tavalla.

Ensinnäkin lapset nähtiin aktiivisina ­toimijoina, jotka osaavat valita uutisvirrasta itseään kiinnostavat sisällöt. Toimittajat katsoivat, että lasten uutisia ei tullut pureskella liian yksinkertaiseen muotoon. Lapsille tuli tarjota haastetta.

Toiseksi toimittajat puhuivat lasten haavoit­tuvuudesta. Lapsille haluttiin tarjota tietoa sodis­ta ja ilmastonmuutoksesta aiheuttamatta liikaa ahdistusta. Tasapainottelu lasten toimijuuden ja haavoittuvuuden välillä leimasi toimittajien ­työtä.

Kolmanneksi lapset ymmärrettiin tulevina kansalaisina. Tästä näkökulmasta toimittajat omaksuivat roolin oppaina tai suorastaan demokratian pelastajina, jotka koulivat lapsia kohti hyvää kansalaisuutta maailmassa, joka on täynnä valeuutisia ja väkivaltaa.

Neljänneksi tutkijat havaitsivat, että toimit­tajille lapset näyttäytyvät sosiaalisena yksikkönä, jolla on yhdenmukaiset kognitiiviset kyvyt ja yhteiset kiinnostuksenkohteet. Suomen sisäiset alueel­liset erot olivat ainoa lasten moninaisuuden muoto, josta haastateltavat puhuivat.

Lasten uutisten on aiemmissa tutkimuksissa huomattu palvelevan ylemmän keskiluokan tarpeita. Tutkijoita huolestuttaakin, että toimittajien idealisoitu käsitys lapsiyleisöstä voi sulkea ulos lapset, jotka poikkeavat kohderyhmästä esimerkiksi etnisesti tai sosioekonomisesti.