Harrastajakuorolaisiltakin ”vaaditaan sataprosenttista sitoutumista”

Muoti-ilmauksia tulee ja menee. Yksi nykymuoteja on läpikotaisuuden ilmaiseminen sataprosenttisuutena.

Mallia on otettu kaiketi amerikanenglannista, jossa vointia voidaan kuvata matemaattisesti: ”Oloni ei ollut ihan sataprosenttinen.”

Erityisesti urheilijat näkyvät mieltyneen ilmaisu­tapaan. Koripalloilija Lauri Markkanen arvioi kymmenisen vuotta sitten, että ”en mä ole ollut ihan sataprosenttinen sen Slovenia-hitin jälkeen”.

Ilmaus on perinteisemmin merkinnyt sitä, että jokin on täysin jotakin. Jutuissa vilisee sataprosenttista alko-holia, villaa, naudanlihaa ja akryylilakkaa, ja terveyskeskuslääkärit voisivat tehdä sataprosenttista työaikaa.

Sataprosenttisuus näyttäisi päätyvän journalismissa useimmin sitaattiin. Esimerkiksi F1-kuljettaja ­Fernando Alonso vakuuttaa, että ”minulla on sataprosenttinen usko, että Honda korjaa ongelmat”.

Asiantuntijapuheessa ilmaus esiintyy usein kieltomuodossa. Haastattelussa voidaan todeta, ettei ”millään maalla maailmassa ole sataprosenttista kykyä ­havaita tai valvoa”drooneja. Kuusamon ”säätilasta ei voi sataprosenttista vastausta antaa”.

Asiantuntijat taitavat haluta painottaa, ettei aivan täyteen varmuuteen päästä. Virallisiin lausuntoihin voi olla hyödyllistä jättää pientä epätarkkuuden varaa.

Minua huolestuttaa tämä vaativa puheenparsi, ­jolla kuvataan työtä ja vapaa-aikaa. Erään työntekijän mukaan myyntityössä edellytetään ”sataprosenttista työ­kykyä”. Hotellinjohtaja kertoo, että ”vieraamme odottavat sataprosenttista sujuvuutta ja laatua”.

Harrastajakuoron puheenjohtaja korostaa, kuinka ”kaikilta vaaditaan sataprosenttista sitoutumista” musiikkiprojektiin. Varjoliitoa harrastava näyttelijä sanoo, ­että ”lentäminen vaatii sataprosenttista keskittymistä, ja sen jälkeen on henkisesti aivan puhki”.

Journalistit tietävät, kuinka kieli rakentaa todellisuutta. Riittäisikö joskus rahtusen vähempikin kuin sata prosenttia?