Nyt tulee kielioppia edistyneille!

Juttu on päivitetty kauttaaltaan 12.5.2026 – ja aiheesta on julkaistu korjaava juttu. Sen voi lukea täältä.

Suomen kielessä on transitiivisia ja intransitiivisia verbejä. Niitten erona on objektin tarve.
Transitiiviverbit edellyttävät objektia. Transitiivilauseissa ilmaistaan tyypillisesti jonkinlaiseen tulokseen johtavaa tai pyrkivää tekoa.

Esimerkiksi lause ”hän katsoi Youtubesta konserttitaltiointeja” on transitiivinen.
Intransitiiviverbien oheen ei objektia tule. Intransitiivinen olisi esimerkiksi subjektista ja predikaatista koostuva lause ”kiertäminen jatkuu”. Intransitiivilauseissa oleellisin informaatio sisältyy usein jo subjektiin ja predikaattiin, koska niissä subjekti itse tekee jotakin.

Toisinaan kielikorva kertoo verbin kaipaavan jonkinlaista kohteen kaltaista täydennystä, vaikka verbi ei olisikaan transitiivinen. Silloin tarvitaan tukipronominia.

Esimerkiksi pitää-verbillä on monenlaista käyttöä. Toisinaan se kaipaa täydennyksekseen tukipronominia, kuten pidän siitä, että teksti on tarkoin huoliteltua. Sen sijaan pidän, että ­teksti on tarkoin huoliteltua ei ole mahdollinen. Puuttuva täydennys saa kielitajun hälyttämään, että kerro nyt, hyvä ihminen, mistä on kyse! Pelkkä pidän kun ei paljasta vielä mitään.

Journalistisissa teksteissä esiintyy usein virkkeitä, joihin olisi hyvä lisätä tukipronomini täsmentävän sivulauseen edelle. On kirjoitettu vaikkapa ”Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg luottaa, että Turkin parlamentti hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyden nopeasti”. Luottaa vaatii verbinä yleensä jonkinlaisen täydennyksen (luottaa johonkin tai johonkuhun). Esimerkkiin saadaan tarvittava täydennys lisäämällä tukipronomini oikeassa sijamuodossa: Naton aiemman pääsihteerin täytyi luottaa siihen, että asiat etenevät.

Samoin on huolestumisen laita. Huolitellussa tekstissä ei voi olla yleisesti huolissaan kaikesta, vaan huolestumisella täytyy olla jonkinlainen kohde. Siksi virkkeeseen ”olen huolestunut, millaisen tulevaisuuden lapsemme kohtaavat” tarvitaan täydennykseksi tukipronomini: olen huolestunut siitä, millaisen… Ilman sivulauseen käyttöä ajatus voisi kuulua vaikkapa näin: olen huolestunut lastemme tulevaisuudesta.

Tukipronominin tarve ei aina ole ehdoton. Journalismissa on silti tärkeää kertoa täsmällisesti, mikä vaikuttaa mihinkin. Muistetaan siis ilmaista tarpeen mukaan erilaiset kohteet.

Oikaisu 12.5.2026 klo 09.40: Kolumni on päivitetty kauttaaltaan. Alkuperäisessä tekstissä esimerkkivirkkeitä selitettiin virheellisin kielioppikäsittein. Toisin kuin kolumnissa väitettiin, esimerkeissä ei ollut kyse transitiivisuudesta ja objekteista vaan tukipronominin tarpeesta. Tekstistä on julkaistu korjaava juttu, jonka voi lukea täältä.