Tomcruisemaiset temput saattavatkin olla monitulkintaista kielenkäyttöä

Muutama vuosi sitten saimme lukea, kuinka ”Suomen yliopistosairaalat ovat yhteistyössä tehneet COVID-19-taudin varalta ohjeet riskiryhmiin kuuluvia lapsia koskien”.

Lapsiparat, ajattelin tuolloin. Jos riskiryhmäläisiä oli välttämätöntä lääppiä, toivottavasti heitä koskettiin edes desinfioiduin käsin.

Uutiskieleltä voi muun asiatyylin tapaan odottaa niin tarkkaa ja täsmällistä ilmaisua, ettei esimerkin kaltaisia monitulkintaisuuksia pääse syntymään. Selkeässä kielenkäytössä pyritään yksitulkintaisuuteen. Uutiskielessä ei saisi käydä niin kuin Pertti Jarlan ­Fingerpori-sarjakuvassa, jossa huumori perustuu pitkälti siihen, että asian voi ymmärtää muulla tavalla kuin on tarkoitettu.

Toisinaan kirjoittaja ei itse huomaa, että tekstin voi ymmärtää toisinkin ja jopa koomisesti. Tarkkoja lukijoita se riemastuttaa. Parhaita paloja ovat tarjoilleet Suomen Kuvalehden Jyvät ja akanat -palsta, Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelma sekä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen julkaisemat Kielikukkaset, joita keräsi edeltäjäni, kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmi ja minä hänen jälkeensä.

Juuri odotus uutiskielen täsmällisyydestä aiheuttaa sen, että monitulkintaisuudet saattavat tavallista herkemmin tulla tulkituksi konkreettisessa merkityksessään. Huvituin, kun luin, että ”Giorgia Melonin hallitus ilmoitti pitävänsä riippusillasta kiinni”. Otsikko toi välittömästi mieleen toimintaelokuvamaisen kohtauksen, jossa Italian veljet ja siskot roikkuvat romahtavan riippusillan köysistä rystyset valkoisina.

Asiatyylissä tavoitteena on, että lukijan huomio voi täysillä keskittyä asiaan eikä sen ilmaisutapaan. Monitulkintaisuus voi liidättää lukijan ajatukset pois varsinaisesta asiasta.

Seuraava virke sai ajattelemaan uutisen aiheen ­sijasta Tom Cruisea. ”Tyypillinen keilauslento kestää lentokoneesta riippuen 3–7 tuntia ja kattaa ihanneoloissa enimmillään noin tuhat neliökilometriä.”