Luova työ mahdollistaa tekoälymallien kehittämisen – mitä tekijä saa vastineeksi?

Generatiiviset tekoälymallit kykenevät tuottamaan itsenäisesti uutta sisältöä. Ne toimivat sitä paremmin, mitä enemmän ja laadukkaampaa koulutusdataa niiden kehittelyvaiheessa on ­käytetty. Lehdistön arkistot, kuvapankit sekä kauno- ja tieto­kirjat ovat avainasemassa uusien mallien kouluttamisessa.

Mutta mitä tekijä voi saada vastineeksi siitä, ­että tekoälyfirmat käyttävät hänen luomaansa sisältöä tekoälymallien kouluttamiseen?

Teknologiafirmat ovat sitä mieltä, että tekoälyn kouluttaminen tekijänoikeuden alaisella materiaalilla ilman tekijän lupaa ei loukkaa tekijänoikeuksia. Journalistiliitto ja tekijänoikeusjärjestöt, ­kuten Kopiosto, ovat eri mieltä.

Tekijänoikeuksien valvomista hankaloittaa teknisten ratkaisujen puute. Nykytekniikan avulla ei ole mahdollista selvittää, kenen tuottamaa sisältöä järjestämän koulutusvaiheessa on käytetty. Voidakseen esittää vaatimuksia tekijän on kyettävä osoittamaan, että hänen oikeuksiaan on loukattu.

Tilanne saattaa parantua, kun Europan unionin tekoälysäädöksen asettama läpinäkyvyysvelvoite astuu voimaan elokuussa 2025. Se edellyttää järjestelmien kehittäjiltä riittävän yksityiskohtaisen tiivistelmän julkaisemista järjestelmän kehitysvaiheessa käytetystä koulutusdatasta. EU:n tekoälytoimistolla valmisteilla olevat tekoälyasetuksen käytännesääntöjen viimeisimmät luonnosver­siot kuitenkin vesittävät läpinäkyvyysvelvoitteen sisältöä. Pelkona on, että koulutusdatan ilmoittamiseen riittäisi hyvin yleinen kirjaus, kuten ”suomalainen lehdistö”, mikä ei käytännössä mahdollista tekijänoikeuksien valvomista.

Tekoälysäädöksen käytännesäännöt ovat tärkeät, koska ne toimivat soveltamisohjeena tekoälysäädöksen abstraktille sanamuodolle. Luovan alan tekijä- ja kustantajajärjestöt sekä tekijänoikeusjärjestöt ovat laatineet vetoomuksen, ­jossa ne ilmaisevat huolensa käytännesääntöjen viimeisimmästä versiosta. Vastaavasti teknologiayritykset lobbaavat päinvastaiseen suuntaan.

Kopiosto on perustanut uuden oikeusluokan, ­jonka lisensointialue kattaa teosten käytön tekoälyohjelmien ja kielimallien kouluttamiseen ja kehittämiseen. Sen piiriin kuuluvat graafiset teokset eli esimerkiksi kirjat, lehtiartikkelit, kuvat ja valokuvat. Journalistiliitto on Kopioston jäsenjärjestö, ja liiton hallitus on tehnyt päätöksen valtuuksien laajentamisesta uudelle lisensointialueelle. Tiedotamme jäseniä, kun uusi oikeusluokka tulee käyttöön.

Lehtitaloilla ja kustantamoilla saattaa olla mielenkiintoa lisensoida käyttöoikeuksia suoraan tekoälyfirmoille. Oleellinen kysymys on tässä tilanteessa se, kattaako työsopimuksissa ja toimeksiantosopimuksissa tyypillinen lauseke kaikkien oikeuksien luovutuksesta myös sisältöjen käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen. Lähtökohtaisesti näin on, jos tällaista käyttötarkoitusta ei ole erikseen rajattu sopimuksesta pois. Oikeutta erilliseen korvaukseen ei tällöin ole. Lehtikustantajat voivat mahdollisesti perustaa aineiston käyttöoikeuden lisensoimisen tekoälyfirmalle myös lehtikustantajan lähioikeuteen. Tällöin tekijällä on suoraan ­tekijänoikeuslain nojalla oikeus kohtuulliseen korvaukseen.