Liiton jäsen pitää huolta kollegoista, ammatista ja koko alasta

Miksi kuulua liittoon? Mitä se saa maksaa?

Moni on varmasti miettinyt näitä kysymyksiä sen jälkeen, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi aikovansa poistaa oikeuden vähentää ammattiliiton jäsenmaksu verotuksessa. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

Kovin konkreettisesti se ei palkkakuitin viimeisellä rivillä välttämättä näy. Monelle jäisi käteen todennäköisesti jotakuinkin saman verran kuin aiemmin, sillä hallitus aikoo samaan aikaan keventää tuloveroa.

Yhtä kaikki, ammattiliittoon kuulumisesta muutos tekisi silti aiempaa kalliimpaa. Etenkin pienituloiselle jäsenyys olisi aiempaa harki­tumpi valinta.

Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä seitsemän prosenttia vastaajista kertoi aikovansa muutoksen vuoksi erota liitostaan. 58 prosenttia jää. 28 prosenttia ei vielä ole päättänyt.

Siksi ammattiliittojen, kuten Journalistiliiton, pitäisi nyt pystyä vakuuttamaan epävarmat.

Journalistiliiton jäsenyyden ilmeisimmät hyödyt voi laskea rahassa.

Lakifirma esimerkiksi laskuttaa palveluistaan helposti satasia tunnilta, liiton luottamushenkilöt ja juristit auttavat jäsentä maksutta. Kun laskee yhteen vakuutukset, koulutukset, ammattilehden, lomapaikat ja pressikortin tuomat alennukset, summa on oleellisesti suurempi kuin jäsenyyden hinta.

Myös välillistä hyötyä voi mitata. Esimerkiksi liiton juuri solmima lehdistön työehtosopimus tuo työntekijöille 7,8 prosentin palkankorotukset kolmen vuoden aikana. Perheissä molemmilla vanhemmilla on jatkossa oikeus yhtä pitkään palkalliseen vapaaseen vauvan synnyttyä. Lakia paremmat lomat säilyivät.

Sopimusta olisi tuskin saatu, ellei neuvottelijoilla olisi ollut takanaan joukkovoimaa – siis jäseniä. Yleissitova sopimus suo hyödyt kaikille, mutta vain riittävä järjestäytymisaste ja ­viime kädessä työtaistelun uhka takaa sen, että työnantajia kiinnostaa neuvotella.

Journalistiliitto valvoo media-alan ammatti­laisten etuja myös lukuisilla muilla tavoilla, kuten vaikuttamalla lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin. Liiton luottamushenkilöt pitävät mediatalojen muutosneuvotteluissa työntekijöiden puolta.

Journalistissa nostamme esiin työelämän epäkohtia, joiden ratkominen alkaa joskus kiinnostaa työnantajaa vasta, kun asia on tuotu kaikkien tietoon.

Ammattiliitolta olisi silti pöhköä ajatella, että koska asiat ovat nykyisellään jo hyvin, itseään ei tarvitse enää perustella tai toimintaa kehittää.

Journalistiliitto on järjestönä yhtä kuin jäse­nensä. Siksi kaiken sen toiminnan pitää olla meistä jäsenistä lähtöisin, palvella juuri meidän etuamme. Mikä se on tilanteessa, jossa vaki­paikat vähenevät ja työ moninaistuu? Entä tulevaisuudessa, kun tekoälyn käyttö lisääntyy? Mitä meidän kannattaa vaatia, jotta työelämä olisi kaikille silloin reilu?

Ainoa helppo vastaus on, että ainakin sitä kannattaa vaatia yhdessä. Alustayhtiöiden ruoka­lähettien ja kuljettajien työolot kertovat, millainen työntekijän asema on, kun kaikki ovat omillaan.

Yhteisö on ammattiliittoon kuulumisen keskeinen peruste. Emme ole yhdistäneet voimiamme vain siksi, että se hyödyttää meistä kutakin henkilökohtaisesti. Olemme liiton ­jäseniä, koska haluamme pitää huolta myös kollegoistamme, ammatistamme ja alastamme.

Ammattiliiton jäsenyyden tärkein hyöty on yhdelle turva työelämän ongelmatilanteiden varalta, toiselle koulutusmahdollisuudet ja kolmannelle jäsenedut ja alennukset.

Jäsenyys on kuitenkin aina myös ­kannanotto, joka tuntuu tässä ajassa jopa radikaalilta: antaa osa palkastaan yhteiseen hyvään, jotta työelämä olisi kaikille parempi.