Kun työehtoja yritetään heikentää, työntekijöiden pitää tukea toisiaan

Tällaista työmarkkinasyksyä ei Suomessa ole koskaan nähty.

Uusi hallitus on suunnitellut pitkän listan muutoksia, jotka toteutuessaan vähentäisivät työntekijöiden oikeuksia.

Hallituksen kaavailemia keinoja voi pitää hyvinä tai huonoina ja politiikan tavoitteita turhina tai tarpeellisina – Journalistin lukijoilla on varmasti monta mielipidettä siitä, millaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä. Varmuudella muutokset kuitenkin toteutuessaan huonontavat työn tekemisen ehtoja.

Meidän alojemme ongelma ovat jo nyt ketjutetut, usein heppoisesti perustellut määräaikaisuudet. Jatkossa työsuhteen voisi solmia määräaikaisena vuodeksi ilman mitään perusteita.

Työntekijän irtisanominen taas onnistuisi jatkossa ilman painavaa syytä.

Monessa yrityksessä käydään parhaillaan muutosneuvotteluja. Alle 50 työntekijän yrityksissä niitä ei hallituksen suunnitelman mukaan edes tarvitsisi käydä. Suuremmissakin yrityksissä neuvotteluaika puolittuisi.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saadakseen pitäisi olla ollut työssä 12 kuukautta nykyisen puolen vuoden sijaan. Tämä on ongelma lyhyissä pätkätöissä, joita on eritoten elokuva- ja televisioalalla. Mikäli ansiopäivärahaa saisi, sen määrä vähenisi porrastuksen takia nopeaa tahtia ja lapsikorotukset poistuisivat.

Myös suojaosa poistuisi. Suojaosa tarkoittaa summaa, nyt 300 euroa, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvan määrään. Summa mahdollistaa pienet freelancetyöt, joita moni median, viestinnän ja taiteen ammattilainen usein työttömänäkin tekee.

Media, kirjallisuus ja viestintä ovat kuluttavia aloja, joiden osaajien on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan. Moni on hyödyntänyt vuorotteluvapaata ja aikuiskoulutustukea, jotka on nyt tarkoitus lakkauttaa. Samalla katoaa monelta nuorelta mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni vuorotteluvapaan sijaisena.

Osa kaavailluista huononnuksista ei heti koskisi meitä kaikkia. Hallitus haluaa esimerkiksi säätää ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Meidän työehtosopimuksissamme lukee, että se on palkallinen, joten toistaiseksi olemme turvassa. On silti aivan varmaa, että seuraavalla sopimuskierroksella työnantaja yrittää panna meidät maksamaan sairastumisestamme.

Listalla on runsaasti muitakin työntekijän oikeuden heikennyksiä lakko-oikeuden rajaamisesta palkankorotusten maksimitason säätämiseen. Jos kaikki lakimuutosehdotukset toteutuvat, työntekijän oikeudet heikkenevät huomattavasti. Eniten kärsivät jo valmiiksi heikoilla olevat, kuten määräaikaiset ja työttömät, mutta muutokset vaikuttavat jokaiseen.

Tulevan vuoden aikana paras tapa pitää huolta työehdoistamme on solidaarisuus.

Vaikka ei itse olisi juuri tällä hetkellä jäämässä työttömäksi, on tärkeää puolustaa työttömien kollegojen oikeuksia. Vaikka ei itse olisi määräaikainen, määräaikaisen kollegan ja hänen oikeuksiensa tukeminen on elintärkeää. Freelancereiden oikeuksien puolesta kamppailu hyödyttää kaikkia.

Tässä tilanteessa solidaarisuus täytyy ulottaa myös oman alan ulkopuolelle. Jos muiden alojen työntekijöiden oikeuksia heikennetään merkittävästi, valuvat huononnukset epäilemättä myös meidän tontillemme.

Solidaarisuus voi tarkoittaa tuen tarjoamista lähikollegalle tai soittoa potkut saaneelle työkaverille. Se voi tarkoittaa koko työyhteisön vaatimusta siitä, että lehden freepalkkioita nostetaan. Se voi tarkoittaa myös mielenosoituksia ja työtaisteluita tai niiden tukemista. Ennen kaikkea se tarkoittaa, että jokaisen on hyvä vähintään seurata, millaisia huononnuksia omiin ja työkaverin oikeuksiin ollaan laatimassa.