Kukaan ei käy ”Tampereessa”, mutta ”Laukaalla” riittää kävijöitä

Paikannimet ovat toimittajille monin tavoin salakavalaa maastoa. Pienikin kompastus pohjimmiltaan mielivaltaisissa asioissa saattaa näyttää journalistisen osaamisen huonossa valossa.

Paikallisjournalismissa voi olla huomattavan kiusallista, jos esimerkiksi helsinkiläinen kirjoittaa Kruununhaasta ilman jälkimmäistä n:ää. Keski-Suomessa taas saatetaan hölmistyä suuresti, jos eri puolella Suomea asuva kirjoittaja keksii epähuomiossa taivuttaa ”Laukaalla” eikä Laukaassa – käyköhän se myös ”Helsingillä” ja ”Tampereessa”?

Epäselvissä tapauksissa kannattaisi aina tarkistaa. Itse jouduin vuosia sitten päätoimittajan palautekoosteeseen, kun olin päästänyt editoidessani läpi taivutuksen ”Kaavissa”. Virhe ei ollut pieni: juttu käsitteli nimenomaan Kaavia ja mainitsi kunnannimen taivutettuna luultavasti kymmeniä kertoja, joista yksikään ei ollut Kaavilla.

Vaikeita ovat välillä alkukirjaimetkin. Erisnimen sisällä voi lymytä joko toinen erisnimi tai ihan vain luonnehtiva yleissana. Kun kirjoitetaan Sörnäisten rantatie, ei välttämättä tule ajatelleeksi, että Pohjoisen Rautatiekadun tapauksessa kirjoitetaan isolla jälkiosakin. Pohjoisesplanadista tulee puolestaan usein ”Pohjois-Esplanadi”.

Logiikkaa ei aina voi hakea vierestäkään. Vaikka veistoksen nimi on Kolmen sepän patsas, se sijaitsee kokonaan yhteen kirjoitettavalla Kolmensepänaukiolla. Hakaniemessä sijaitseva tori taas on monien arkijärjen vastaisesti Hakaniementori, mikä on unohtunut myös katukilpien tekijöiltä.

Apua nimipulmiin on saatavissa muun muassa virallisista kartoista: esimerkiksi kartta.hel.fi on nimissä varsin luotettava palvelu. Useimmissa taivutusasioissa palvelee Kotimaisten kielten keskuksen sähköinen Asutusnimihakemisto, josta selviää samalla kertaa muun muassa se, että Virtain kaupungissa eli Virroilla asuu virtolaisia.