Journalismi

Osta journalismia

”Mikä on niin hyvää journalismia, että yleisön kannattaa kustantaa sen tekemistä”, Janne Zareff kysyy.

Mistä rahat ammattijournalismin tekemiseen? Tuttu kysymys. Julkisuudessa näkyy kuitenkin hämmästyttävän vähän keskustelua siitä, mitä toimitukset oikeastaan ovat yleisöille myymässä. Enemmän on keskusteltu jopa siitä, miten journalistisia julkaisuja tulisi verottaa.

Väheksymättä tätä keskustelua, millään verotuspäätöksillä ei voida ratkaista ammattijournalismin ongelmia. Ne ratkaistaan tarjoamalla yleisölle jotain sellaista, mistä se on jatkossakin valmis maksamaan. Sitä varten olisi puhuttava auki se, mitä yleisölle ollaan myymässä. Siis, mikä on niin hyvää journalismia, että yleisön kannattaa kustantaa sen tekemistä. Ammattijournalismin olemassaolo ei nimittäin ole itsestäänselvyys tai luonnonlaki. Se on ilmiönä syntynyt suhteellisen vähän aikaa sitten tietynlaisessa historiallisessa tilanteessa ja toisessa historiallisessa tilanteessa sen olemassaolo voi loppua.

Esimerkiksi sanomalehti oli pitkään yleisölle tarpeellinen tuote jo pelkästään oman päivän suunnittelua varten. Se kertoi tv-ohjelmat, iltariennot ja seudun kauppojen tarjoukset. Sama tuote lupasi vielä kertoa päättäjien toiminnasta ja raportoida yleisölle tärkeät ja kiinnostavat tapahtumat ympäri maailman. Se oli haluttava tuote
tilanteessa, jossa samoja asioita ei luvannut juuri kukaan muu. Mutta se oli silloin ennen.

Journalismi joutuu nyt kilpailemaan ilman merkittäviä oheistuotteita. Sitä ei voida enää myydä samassa paketissa tv-ohjelmien kanssa. Siksi on aika tarkistaa, mistä journalismissa itsessään olikaan kysymys. Keskustelussa pitäisi uskaltaa esittää kolme pettävän helppoa kysymystä. Mitä journalismi on? Mitä hyvä journalismi on? Tuottavatko suomalaiset toimitukset riittävän paljon hyvää journalismia?

Huono uutinen on, että yleisimmät vastaukset kysymyksiin ovat peräisin samalta ajalta kuin ansaintalogiikatkin. Hyvä uutinen on, ettei kysymyksiin ole vain yhtä oikeaa vastausta. Mahdollisimman laajan keskustelun käyminen näistä kysymyksistä on kuitenkin olennaisen tärkeää ammattijournalismin kannalta juuri nyt. Ellei journalismi itse ala aktiivisesti määritellä itseään, määrittelyn tekee joku muu. Tällöin vaarana on, että journalismi menettää paikkansa demokratian merkittävänä osana.

Mietitään siis jatkossakin toki tuotteen verotusta, muttei unohdeta samalla miettiä sitä, mikä se tuote on.