Helsingin Sanomien kuukausittain julkaiseman puoluekannatuskyselyn yhteydessä toimitus kertoo tutkimuksen otoksen ”edustavan maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat”.
Yle muotoilee vastaavassa kyselyssä saman asian näin:
”Haastattelujen kohderyhmänä oli Suomen yli 18-vuotias väestö, pois lukien Ahvenanmaa.”
Kumpikaan ei kuitenkaan kerro sitä, että Suomessa asuvaa maahanmuuttajataustaista väestöä gallupit eivät juurikaan tavoita.
Tutkimusyhtiöt nimittäin tekevät puhelinkyselyt suomeksi, ja osin myös kohdentavat ne vain suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville. Kielivähemmistöjen ääni ei siis pääse kuuluviin, kun puolueiden kannatusta tutkitaan.
Helsingin Sanomien gallupin tekee tutkimusyhtiö Verian, Yle taas tilaa omansa Taloustutkimukselta. Tutkimusyritykset toteuttavat kyselynsä puhelinhaastatteluina. Taloustutkimus tosin täydentää omaa puhelinnumero-otostaan pienemmällä nettipaneelilla.
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kertoo, että vähemmistökielisiä ei ainakaan toistaiseksi ole otettu puhelinhaastatteluihin mukaan ollenkaan. Yrityksen tilaama puhelinnumerodata on rajattu niin, että vastaajien äidinkieli on joko suomi tai ruotsi.
Sen sijaan puhelinhaastatteluja täydentävään nettipaneeliin voi osallistua kuka tahansa, ja sitä kautta Taloustutkimuksen haaviin jääkin Pajusen mukaan pieni määrä myös muunkielisiä.
Käytännössä nettipaneelikin silti sulkee suurimman osan vieraskielisistä ulkopuolelle, sillä itse kyselylomake on saatavilla vain suomeksi.
”Kysymys on, vääristääkö tämä mielipidemittausten tulosta”, Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan tutkimusyhtiöt ovat toistaiseksi pystyneet ennustamaan esimerkiksi vaalitulokset kohtuullisen hyvin.
Jos Suomen väestökehitys jatkaa nykyisellä urallaan, puoluekannatuskyselyille on tehtävä jotakin, Pajunen myöntää. Sama koskee muitakin mielipidetiedusteluja.
Suomessa on noin 600 000 maahanmuuttajataustaista asukasta, jotka kuitenkin äänestävät kantaväestöä vähemmän. Äänestämiseen myös vaaditaan kansalaisuus, paitsi kuntavaaleissa, joissa äänioikeuteen riittää, että on kunnan asukas.
Tästä huolimatta vieraskielisten lukumäärä on pian niin suuri, että kannatusmittaukset on Pajusen mukaan mietittävä muutaman vuoden kuluessa uudestaan.
”Kyllä se tilanne alkaa olla lähellä. Olemme alkaneet valmistautua tähän”, Pajunen sanoo.
”Teimme alkuvuodesta 2024 omaan käyttöömme pilottitutkimuksia kokeillaksemme, saammeko vähemmistökieliset tavoitettua. Vastauksia tuli hyvin.”
Pajunen sanoo, että Taloustutkimus pystyisi helposti huomioimaan suurimmat vähemmistökielet, siis viroa, venäjää ja arabiaa puhuvat. Jos kyselyt toteutettaisiin näiden lisäksi vielä englanniksi, tavoittavuus olisi jo erinomainen.
Kysymys on tietenkin rahasta.
”Pitää aina neuvotella tilaajan kanssa, minkälaisen tutkimuksen he haluavat ja millä hinnalla.”
Suurimmat vähemmistökielet huomioivan puoluekannatuskyselyn hinta olisi nykyiseen verrattuna kaksin- tai jopa kolminkertainen, Pajunen arvioi.
Yle kertoo toimittamienne kyselyiden jo nyt olevan väestöllisesti edustavia. Eikö olisi oikeammin sanoa, että on kysytty suomenkielisten mielipidettä?
”No joo, olet oikeassa”, Pajunen sanoo.
Pajunen kertoo Taloustutkimuksen tutkineen pilottikokeilussaan myös maahanmuuttajataustaisten puoluekantoja. Tutkimuspilotti tehtiin sisäiseen käyttöön, eikä Pajunen halua kertoa, minkä verran tulokset mahdollisesti erosivat kanta-väestöstä.
Ylen Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen kertoo, että vieraskielisten parempi tavoittaminen Ylen tilaamissa kannatusmittauksissa on parhaillaan pohdinnassa. Kuntavaalit lähestyvät, ja esimerkiksi niihin liittyvistä gallupeista halutaan mahdollisimman luotettavia.
”Olemme juuri käyneet Taloustutkimuksen kanssa keskusteluja siitä, miten kyselyt vuoden 2025 alusta alkaen toteutetaan.”
Pokkinen ei halunnut joulukuussa tehdyssä haastattelussa kommentoida keskeneräisiä neuvotteluja tarkemmin.
”Asiaa on pohdittu jo aiemminkin”, Pokkinen sanoo.
”Yritämmehän muussakin vaalisisällössämme ottaa eri kielet huomioon.”
Verianilta oman puoluekannatuskyselynsä tilaavassa Helsingin Sanomissa kyselyn mahdollista monikielistämistä ei toistaiseksi ole mietitty, kertoo politiikan toimituksen esihenkilö Hanna Mahlamäki. Myös Helsingin Sanomat kertoo gallupeidensa olevan väestöllisesti edustavia.
Miten hyvin Verianin kysely kattaa vieraskielisten äänestäjien mielipiteet?
”Olemme Verianin tilastotieteellisen osaamisen varassa”, Mahlamäki sanoo.
Mahlamäen mukaan Helsingin Sanomat ei ole käynyt Verianin kanssa keskusteluja siitä, pitäisikö vieraskielisten osuutta tutkimuksissa pyrkiä lisäämään.
”Toki olemme tilaajana muuten keskustelleet tutkimusmenetelmästä”, Mahlamäki sanoo.
Maahanmuuttajat ovat monimuotoinen ja -taustainen joukko. Se on Mahlamäen mukaan yksi syy sille, miksi Helsingin Sanomilla ei ole välittömiä suunnitelmia kielivähemmistön tavoittelemiseksi tulevissa tutkimuskyselyissään.
”Emme ajattele, että kasvava maahanmuuttajaväestö olisi jokin monoliitti”, Mahlamäki sanoo.
”Tämä ei ole kustannuskysymys. Mutta gallupit ovat vain pieni osa journalismiamme. En tiedä, olisiko lisäpanostus juuri tähän meille kovin relevantti. Me teemme paljon muita juttuja muista tähän teemaan liittyvistä asioista: maahanmuuton vaikutuksista ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta.”
Myöskään Helsingin Sanomien kannatuskyselyn toteuttavan Verianin Sakari Nurmela ei pidä maahanmuuttajien nykyistä laajempaa tavoittamista ajankohtaisena ongelmana. Nurmelan mukaan Verianin ostamassa puhelinnumerodatassa ei ole rajattu vastaajien äidinkieltä suomeen ja ruotsiin.
”Puhelinnumero-otoksessa kaikilla numeroilla on yhtä suuri mahdollisuus sattua otokseen, kaikenlaisilla ihmisillä. Käytämme taustalla ikä-, sukupuoli-, ja aluekiintiöitä, mutta emme muunlaisia.”
Puhelinhaastattelut kuitenkin tehdään suomeksi. Suomea taitamaton ei helposti pysty vastaamaan kysymyksiin, vaikka puhelimeen vastaisikin.
”Muiden kielien mukaan ottamiselle ei ole estettä”, Nurmela sanoo.
”Harva tilaaja vain haluaa maksaa siitä. Meillä ei tällä hetkellä ole kieliryhmille omia kiintiöitään tutkimuksissamme.”
Uskotko, että tällaisia kiintiöitä on jatkossa oltava?
”Asiaa on syytä seurata tarkasti. Ymmärrän hyvin, miksi tästä kysytään. Olisi hienoa, jos kaikki otokset olisivat tälläkin tavalla edustavia. Yritämme ratkaista asian, jos se koituu ongelmaksi, mutta vielä niin ei ole.”
Tampereen yliopiston tutkija Josefina Sipinen pitää selvänä, että kyselytutkimukset eivät tavoita vähemmistöjä.
”Väestö moninaistuu koko ajan. Vähemmistöjen tavoittaminen vaatii spesifiä otosta. Varsinkin näin heterogeenisen ryhmän kohdalla kuin Suomeen muuttaneet se on todella hankalaa ja kallista”, Sipinen sanoo.
Sipinen tutkii maahan muuttaneiden poliittista kiinnittymistä yhteiskuntaan. Hän vertaa maahanmuuttajien puoluekannatuksen tutkimisen mahdollista kustannusta THL:n teettämään maahanmuuttajien terveystutkimukseen.
”Se maksaa satoja tuhansia ja silti siellä on katoa tiettyjen ryhmien osalta.”
Sipinen ei kuitenkaan näe puoluekannatuskyselyissä suurta ongelmaa.
”En pidä tilannetta dramaattisena. Pitää muistaa, että kaikkiin väestökyselyihin liittyy vinoumia. Vastaaminen kyselyyn edellyttää yleensä yhteiskuntaan kiinnittymistä. Katetaanko niillä siis useinkaan koko väestöä”, Sipinen kysyy.
”Puoluekyselyissä vinoumaa pienentää se, että kaikki eivät äänestä. Maahanmuuttajien osuus kuntavaaleissa äänioikeutetuista on noin kymmenen prosenttia. Heistä ehkä joka neljäs äänestää. Gallupien tarkoitus on mitata kannatusta ja ennakoida vaalitulosta.”
Se on toistaiseksi onnistunut melko hyvin, Sipinen sanoo.
Mielipidemittauksia tekevät tutkimuslaitokset
Verian: Aiemmin Kantar TNS. Tekee muun muassa Helsingin Sanomien puoluekannatusmittausta ja puolueisiin liittyviä mielikuvia tutkivaa Puoluebarometria.
Taloustutkimus: Toteuttaa muun muassa Ylen puoluekannatuskyselyt ja EVA:n tilaamat arvo- ja asennetutkimukset.
IRO Research: Tunnetaan muun muassa Tuhat suomalaista -kyselystään ja ruokatrenditutkimuksestaan.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa
