Paperilehtien taiton keskittäminen uhkaa Keskisuomalaisessa 19 työpaikkaa  – ”Toivotaan, että systeemi toimii myös muutosten jälkeen”

Mediakonserni Keskisuomalainen aloittaa 14. tammikuuta muutosneuvottelut, joissa on uhan alla 19 työpaikkaa. Muutosneuvottelut liittyvät konsernin suunnitelmiin keskittää paperilehtiensä taittaminen viiteen alueelliseen taittokeskukseen kevään aikana.

Muutosneuvottelut koskevat paperilehtien taittamista Kaakon Viestinnässä, Hämeen Mediassa ja Savo-Karjalan Mediassa sekä Kaakon Viestinnän yhteisiä palveluita lukuun ottamatta radiota. Neuvotteluiden piirissä on 63 henkilöä.

Tähän asti paperilehtien taittaminen on ollut Keskisuomalainen-konsernissa osin keskitettyä, osin eri toimituksiin hajautettua. Kaakon Viestinnän lehdillä on ollut yhteinen printtitiimi, johon henkilöstö ollut pääluottamushenkilö Aapo Mentulan mukaan hyvin tyytyväinen.

”Toki meillä on nyt huolestuneet tunnelmat, koska printtitiimi on toiminut erinomaisesti. Toimituksessa toimittajat ja tuottajat ovat voineet keskittyä tekemään ennen kaikkea juttuja, kun printtitiimi on jalostanut jutut lehtien sivuille. Toivotaan, että systeemi toimii myös muutosten jälkeen”, Mentula sanoo.

Keskisuomalaisen muutosneuvottelujen taustalla on konsernin alueyhtiörakenteen muutos, jossa yhtiöt vähenevät nykyisestä viidestä kolmeen. Keväällä toteutuvassa uudistuksessa Kaakon Viestintä lakkaa olemasta ja sen toiminnot jakautuvat kahteen eri yhtiöön. Keskisuomalainen osti Kaakon Viestinnän keväällä 2019.

Keskisuomalainen tiedotti yhtiörakenteensa muutoksesta lokakuussa. Aapo Mentula sanoo, etteivät suunnitelmat yhtiön yhteisten toimintojen tehostamisesta tulleet sen jälkeen yllätyksenä.

”Mutta tietenkin työyhteisössä mieli on matalalla, kun mahdollisesti irtisanomisiin johtavat muutosneuvottelut ovat alkamassa.”

Kaakon Viestinnän printtitiimi on työskennellyt hajautetusti eri kaupungeissa ja osin etänä. Keskisuomalaisen suunnittelemat uudet taittokeskukset sijaitsevat Kuopiossa, Joensuussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Uudellamaalla.

”Mikään niistä ei ole Kaakon Viestinnän alueella”, Mentula sanoo.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi 8. tammikuuta tiedotteessa muutosneuvottelujen olevan osa isompaa muutosta, jolla yhtiö vahvistaa medioidensa kykyä toimia digitaalisessa toimintaympäristössä. Kangaskorven mukaan paperilehtien taiton keskittäminen tähtää sen tehostamiseen sekä päivittäin ja viikoittain ilmestyvien lehtien laadun varmistamiseen.

Miten paljon taiton keskittäminen nopeuttaa sitä tai vaikuttaa siihen muutoin?  

“Sitä on hankala sanoa prosentteina, mutta merkittävästi”, Kangaskorpi sanoo Journalistin haastattelussa. 

“Keskisuomalainen on kasvanut viime vuosina yritysostojen kautta, ja sen myötä on tullut erilaisia toimintatapoja. Tässä muun muassa Kaakkois-Suomen malli yhdenmukaistetaan muun konsernin toiminnan kanssa. Se tuo kokonaistehokkuutta ja sillä turvataan meidän paperilehtiemme laatua ja teknistä suorituskykyä.” 

Rahallista hyötyä muutoksesta koituu Kangaskorven mukaan kahta kautta. 

”Saamme tuotteet pidettyä kiinnostavina ja haluttuina yleisön ja ilmoittajien silmissä, ja jonkin verran varmaan poistuu porukkaa ja häviää päällekkäisyyksiä. Vuositasolla puhutaan toivottavasti miljoonaluokan säästöstä.” 

Kangaskorven mukaan uusissa taittokeskuksissa tehdään kymmeniä eri lehtiä. Hän uskoo keskittämisen vaikuttavan työn sujumiseen myönteisesti esimerkiksi siksi, että osaaminen monipuolistuu ja tuuraamismahdollisuudet paranevat.  

Toimitusten työhön hän ei usko taiton keskittämisen juuri vaikuttavan eikä hän näe uhkaa, että se heikentäisi lehtien paikallisuutta. 

Kaakon Viestinnässä, Hämeen Mediassa ja Savon Mediassa käytiin muutosneuvottelut myös reilu vuosi sitten.  

Miten jatkuva huoli työpaikoista vaikuttaa työilmapiiriin?  

”On itsestään selvää, että se vaikuttaa. Mutta kyse on myös suomalaisen median kokonaistilanteesta – emmehän me aiheetta tee tehostamisia. Haemme kaikin keinoin tehokkuutta, joka tuo meille jatkuvuutta tulevaisuudessa”, Kangaskorpi sanoo. 

Mitä ajattelet siitä, että keskittämisessä voi mennä hyviä paikallisia käytäntöjä pesuveden mukana? 

”En näe tässä sellaista uhkaa, mutta yleisesti tunnistan riskit kyllä. Olemme joutuneet pohtimaan asiaa konsernissa, joka muodostuu paljolti ostetuista yksiköistä. Pyrimme poimimaan ostetuista yhtiöistä parhaita toimintamalleja. Mutta se, että kaikki tekisivät kaikkialla eri tavalla, ei ole kustannustehokasta.” 

Keskisuomalainen kävi muutosneuvottelut myös syksyllä 2024. Syksyn 2024 muutosneuvottelut koskivat PK Paikallismedioita ja Karelia Viestintää ja johtivat kuuteen irtisanomiseen. Syksyn 2023 muutosneuvottelut koskivat Kaakon Viestintää, Hämeen Mediaa ja Savon Mediaa. Niiden seurauksena Keskisuomalainen karsi kahdeksan paperilehden ilmestymispäiviä. Neuvottelujen alussa työnantaja harkitsi 11 työntekijän irtisanomista. Irtisanomisilta kuitenkin säästyttiin.