Zuckerberg heitti faktantarkistajat bussin alle

Tiistaina somejätti Metan pomo Mark Zuckerberg julkaisi videon, jossa hän väitti faktantarkistajien työstä olleen enemmän haittaa kuin hyötyä ja syytti heitä poliittisesta puolueellisuudesta. “He ovat tuhonneet enemmän luottamusta kuin luoneet sitä”, Zuckerberg sanoi.

Juuri ennen tätä Zuckerberg totesi, että Facebookista on poistettu liikaa sisältöä, jota ei olisi pitänyt poistaa, ja että alustalla on ollut liikaa sensuuria. Näin ollen Meta päätti lopettaa faktantarkistusohjelmansa.

Tämä kuulostaa tahalliselta väärinkäsitysten luomiselta. Zuckerberg antaa ymmärtää, että faktantarkistajat ovat sensuurin takana, vaikka sisältöjen poistopäätökset tekee Meta – tai sen algoritmit.

Faktantarkistajilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta poistaa mitään sisältöjä Metan alustoilta, ei edes vähentää niiden näkyvyyttä. He kirjoittavat faktantarkistusjuttuja, joiden perusteella tiettyjen sisältöjen päälle tulee tekstipalkki, joka varoittaa virheellisestä sisällöstä. Käyttäjä voi halutessaan lukea sekä alkuperäisen sisällön että faktantarkistuksen.

Faktantarkistus ei sensuroi, vaan lisää kontekstia. Meta on investoinut faktantarkistusohjelmaan vuosien varrella yli sata miljoonaa dollaria ja ylistänyt sen toimivuutta. Nyt poliittiset tuulet ovat kääntyneet, ja miellyttääkseen tulevaa Trumpin hallintoa Zuckerberg teki faktantarkistajista kulttuurisotien heittopusseja.

Faktantarkistajia on aina syytetty puolueellisuudesta, koska poliittisten toimijoiden on vaikea myöntää virheitään ja valheitaan. Siksi ala on tehnyt aika lailla kaikkensa läpinäkyvyyden ja laadunvalvonnan eteen. Faktantarkistustoimitukset kertovat sivustoillaan, millä periaatteilla ne valitsevat tarkistettavat asiat ja miten ne tarkistetaan.

Faktantarkistusorganisaatioiden toimintaa ja etiikkaa valvovat kansainvälinen International Fact-Checking Network (IFCN) ja European Fact-Checking Standards Network (EFCSN). Jokaisen Metalle tarkistuksia tekevän organisaation täytyy olla IFCN:n periaatekoodiston allekirjoittaja.

Vuonna 2016 käynnistetty Metan faktantarkistusohjelma johti monen uuden toimituksen syntyyn. Duke Reporters’ Labin tilastojen mukaan faktantarkistusorganisaatioiden määrä kaksinkertaistui maailmanlaajuisesti vuosina 2016–2022. Vuonna 2022 organisaatioita oli yhteensä 378. Metan rahoitus ei selitä kasvua kokonaan, mutta suuri merkitys sillä on ollut. Ohjelman alasajo merkitsee monen faktantarkistuspalvelun sulkemista.

Monille jo aiemmin perustetuille faktantarkistusorganisaatioille, kuten Brasiliassa toimivalle Lupalle, Facebookin rahoitus mahdollisti uusien journalistien palkkaamisen faktantarkistustyöhön. Aluksi Facebook tarjosi faktantarkistajille monia käteviä työkaluja, jotka auttoivat löytämään nopeasti verkossa leviäviä valheita ja tutkimaan analytiikasta tarkistusten näkyvyyttä.

Tätä auvoa kuitenkin kesti vain puoli vuotta, kertoo Lupan pääkirjoitus. Yhtäkkiä Facebook poisti monia työkaluja käytöstä ja jätti tarkistajat vaille kunnollista dataa. Nykyisin käytössä on Claim Review -niminen työkalu, josta on faktantarkistajien mukaan hyötyä lähinnä kaikkein eniten levinneen disinformaation löytämisessä.

Faktantarkistajat ovat viime vuosina tarttuneet muun muassa koronaan ja rokotteisiin liittyvään disinformaatioon sekä vääriin väitteisiin Ukrainan sodasta ja ilmastonmuutoksesta. Väitteen pitää olla levinnyt melko laajasti, jotta siihen tartutaan.

Jos et ole juurikaan törmännyt Metan alustoilla suomenkielisiin faktantarkistuksiin, se ei ole mikään ihme. Suomessa ei nimittäin toimi yhtäkään faktantarkistusorganisaatiota, joka täyttäisi Metan ohjelman kriteerit. Faktabaarilla ei ole ollut resursseja julkaista tarkistuksia tarpeeksi tiuhaan.

Uutistoimisto AFP on ainoa, jolla on palkkalistoillaan suomenkielinen, Suomen asioita seuraava faktantarkistaja. AFP:lle faktantarkistus on merkittävä operaatio: se tekee tarkistuksia 24 kielellä ja työllistää 130 faktantarkistaja-toimittajaa. Rahoitus tähän tulee Metalta, joka on AFP:n suurin asiakas. AFP Fact Check julkaisee tarkistusjutut myös omalla sivustollaan, mutta sillä on verrattain vähän lukijoita. Tarkistuksia tehdään Metaa varten, ja sen alustojen uumeniin ne hukkuvat.

Mark Zuckerberg ilmoitti lopettavansa faktantarkistusohjelman ”alkaen Yhdysvalloista”. On epäselvää, miten päätös vaikuttaa Eurooppaan, mutta yhtiö on tarkentanut BBC:lle, että sillä “ei ole välittömiä suunnitelmia” lopettaa faktantarkistusohjelmaa Euroopassa. En kuitenkaan olisi yllättynyt, vaikka ohjelma myöhemmin loppuisi kaikkialta. Meta on menettänyt halukkuutensa rahoittaa faktantarkistusjournalismia.

Zuckerberg ilmoitti videossaan myös muutoksista Metan omaan sisältöjen moderointiin, mutta nämä muutokset eivät koske Eurooppaa. Eivät ne voisikaan, sillä EU:n tuore digilainsäädäntö on asettanut suurille teknologiayhtiöille entistä kovempia vaatimuksia moderoinnin suhteen. EU ei kuitenkaan vaadi Metalta faktantarkistuksia, ja siksi ohjelma voitaneen täälläkin ajan mittaan lopettaa.