Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin

Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus on heikentänyt ja heikentämässä työehtoja monella tavalla. Se on esimerkiksi helpottamassa työntekijän ­irtisanomista ja määräaikaisten työsuhteiden solmi­mista. Lisäksi hallitus suunnittelee muutosneuvotteluaikojen puolittamista.

Journalistiliiton edunvalvontajohtajan Petri Savolaisen mukaan työntekijöille epäedulliset lakimuutokset vaikuttavat myös työehtosopimusneuvotteluihin.

Journalistiliitto aloitti joulukuun puolivälissä media-alan työehtosopimusneuvottelut, jotka jatkuvat liiton eri sopimusaloilla loppukevään.

”Työehtosopimukset ovat totta kai keino, ­jolla lakimuutosten uhkaamia työntekijöiden etuja pystytään jossain määrin turvaamaan ja palauttamaan”, Savolainen sanoo.

Muutosneuvottelujen on tähän saakka pitänyt kestää kuusi viikkoa, jos työnantaja on harkinnut vähintään kymmenen hengen irtisanomista. ­Aamulehden pitkäaikaisen luottamushenkilön Sari Sainion mukaan kolme viikkoa olisi aitojen neuvottelujen käymiseen todella lyhyt aika.

”Työnantajan esitysten haastaminen ja vaihtoehtojen etsiminen irtisanomisille vaatii aikaa ja ajatustyötä. Jos neuvotteluaika lyhenee ­kuudesta viikosta kolmeen tai joissakin tapauksissa vain viikkoon, myös irtisanomiset tulevat aikaisemmin. Kyse on myös palkasta”, Sainio sanoo.

Vaikka määräaikaisen työsuhteen solmiminen on tähän saakka vaatinut perusteen, moni aloittaa media-alan työuransa pitkällä rupeamalla pätkä- ja silpputöitä.

”Ei lakimuutos ainakaan tilannetta paranna”, Sainio sanoo.

Työehtosopimus on luottamushenkilön keskeinen työkalu keskusteluissa työnantajan kanssa. Jos Sari Sainiolla olisi valta parantaa lehdistön tessiä, hän toivoisi siihen ajantasaisempia ja parempia työkaluja palkkakehityksen tukemiseen.

Lehdistön tessiin tuli viime vuonna uusi palkkaluokka 2c. Siihen voi päästä, jos työhön kuuluu esimerkiksi vastuuta sisältöjen hankkimisesta oman toimituksen ulkopuolelta.

Monet toimituksissa työskentelevät saavat työnantajalta kontolleen jatkuvasti uusia työtehtäviä. He jäävät silti palkkaluokka 2b:hen.

”Tämä on alan keskeinen ongelma. Palkkausjärjestelmä ei tunnista monia nykytyöelämän töitä, jotka kasvattavat vastuuta ja kuormitusta ja joista kuuluisi siksi saada palkanlisää”, Sainio sanoo.

”Erityisesti tämä näkyy pienissä ­paikallislehdissä, joissa muutama ihminen tekee ’ihan kaikkea’”.

Sainion kokemuksen mukaan myös koko alan palkkakehitys harmittaa työpaikoilla.

”Uran alun pätkätöissä palkka ei juuri nouse kuin tes-korotuksilla. Henkilökohtaiset kokemuslisät loppuvat seitsemään vuoteen. Kun alalla on nykyään tosi vähän muita palkkaliukumia, palkkakehitys pysähtyy.”