Verkkokeskustelujen moderointi kaipaa uusia tuulia

Journalistit pitävät nettikommentointia tärkeänä osana julkista keskustelua. Medialta puuttuu kuitenkin kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten keskusteluja tulisi moderoida.

Näin arvioidaan tutkimuksessa, joka julkaistiin kesäkuussa Media & viestintä -lehdessä. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten toimittajien suhtautumista nettikommenttien moderointiin.

Tutkimusta varten haastateltiin yhtätoista moderointiin perehtynyttä henkilöä suomalaisissa toimituksissa. Haastattelut toteutettiin vuosina 2019 ja 2020.

Journalistit suhtautuvat verkkokommentointiin kaksijakoisesti. Lukijakeskustelun ylläpitämisen katsotaan kuuluvan journalismin perustehtäviin, mutta laadukkaan keskustelun ylläpitäminen netissä tuntuu vaivalloiselta. Toimittajat kokevat moderoinnin vievän aikaa tärkeämmältä työltä. Myös kommenttien ainainen negatiivisuus nakertaa työmotivaatiota.

Ihmismoderoijien työtä kevennetään automaattisilla moderointijärjestelmillä. Ne ovat kustannustehokkaita, mutta aiheuttavat myös pettymyksiä. Kone on huono tunnistamaan keskustelun kontekstia ja kommenttien sävyä. Lisäksi automatisaatio tekee ihmismoderoijien työstä kaavamaista.

Monissa toimituksissa ongelma on ratkaistu ulkoistamalla moderointi STT:lle. Ulkoistaminen kuitenkin katkaisee yhteyden lukijoiden ja toimituksen välillä.

Tutkijoiden mukaan moderointiin tulisi uhrata lisää aikaa, rahaa ja ajatusta. Etenkin pehmeitä moderointikeinoja kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän. Lukijoita voi esimerkiksi palkita asiallisesta kommentoinnista, tai järjestelmä voi auttaa kommentoijaa tunnistamaan viestinsä asiattomuuden jo ennen sen julkaisemista.

Myös journalistien osallistuminen omia artikkeleitaan koskevaan verkkokeskusteluun on arvokasta. Se lisää yhteisöllisyyden tuntua ja parantaa näin keskustelun laatua. Harvalla suomalaisella toimittajalla on kuitenkaan aikaa tai halua tällaiseen.