Kaakon Viestinnän printtitiimin tuottajalla Susanna Piiroisella, 27, on työn alla kuusi sanomalehteä samanaikaisesti: Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Etelä-Saimaa ja Uutisvuoksi.
Hän työskentelee etänä kotonaan Espoossa päivä- ja iltavuoroissa.
”Kokoamme joka päivä seuraavan päivän lehden. Päivän aikana hypin tyypillisesti kahden eri lehden välillä. Deskityössä voi keskittyä yhteen juttuun vähemmän aikaa kuin kirjoittavana toimittajana”, Piiroinen sanoo.
Keskittymiskyky on koetuksella monilla aloilla, mutta media-alan töissä on jo lähtökohtaisesti lukuisia elementtejä, jotka vaikeuttavat keskittymistä. Piiroisen mukaan eniten hänen keskittymiskykyään koettelee työtehtävien päivittäinen uudelleenorganisointi ja muuttuviin tilanteisiin reagointi.
”Printtiä tehdessä pitää aina varautua siihen, että saa tarvittaessa mahdutettua lehteen jonkin odottamattoman uutisen. Työ vaatii ymmärrystä itsensä johtamisesta ja kykyä priorisoida. On kyettävä vaihtamaan nopeasti tehtävästä toiseen ja osattava arvioida, kuinka kauan jonkin tehtävän tekemiseen menee aikaa.”
Vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin erikoistuneen neuropsykologi Nina Uusitalon mukaan valmiudessa olo, paitsi jäämisen pelko ja ajan tasalla pysyttely kuormittavat aivoja ja vievät paljon energiaa.
”Kierrokset jäävät tällaisessa työssä helposti päälle ja palautuminen voi olla hankalaa”, Uusitalo sanoo.
Piiroinen on huomannut, että stressaavien työvuorojen jälkeen nukahtaminen on vaikeaa, kun aivot käyvät vielä ylikierroksilla.
”Minun on pitänyt tietoisesti opetella mielen rauhoittamista työpäivän jälkeen yhdeltätoista illalla.”
Uusitalon mukaan vuorotyö ei ole aivojen kannalta ideaali tapa työskennellä.
”Kaikki eivät myöskään sopeudu siihen samalla tavalla. Paljon riippuu siitä, miten hyvin ihminen saa nukuttua ja levättyä”, hän sanoo.
Myös työpäivän aikana tulisi palautua. Lounastauolle lähteminen tehdään Piirosen mukaan usein näkyväksi viestein, mutta pienemmät tauot jäävät omalle vastuulle.
”Olen huomannut, että tauoilla pitää oikeasti rauhoittua. Somen selailu on samanlaista stimulaatiota kuin itse työ.”
Piiroisen kotitoimisto on rauhallinen työympäristö. Eniten keskeytyksiä tulee työkavereiden pikaviesteistä.
”Viesteihin reagointi on tasapainoilua. Teenkö käsillä olevan tehtävän loppuun vai vastaanko kollegalle mahdollisimman nopeasti, etten viivytä häntä.”
Piiroisella on kokemusta myös avokonttoritoimituksesta. Siellä hän kuunteli musiikkia kuulokkeista tai vetäytyi tarvittaessa puheluille tarkoitettuun koppiin kirjoittamaan.
”Avokonttorissa kuormittavin tilanne syntyy, jos työtehtävässä on prosessoitavana kielellistä informaatiota ja sen päälle tulee muuta kielellistä häiriötä. Esimerkiksi tekstin kirjoittamiseen on vaikea keskittyä, jos kuuntelee samalla puhetta”, Uusitalo sanoo.
”Se on moniajoa, joka kuormittaa samoja alueita aivoista. Silloin kumpikaan prosessi ei etene. Ärsykkeitä tulisikin pystyä rajaamaan. Ihminen myös herkistyy keskeytyksille, jos niitä tulee jatkuvasti.”
Nopeaa reagointia vaativa, paineistettu työ, jota tehdään avokonttorissa vaihtuvin vuoroin, kuulostaa neuropsykologin korvaan hyvin huolestuttavalta. Kuka siihen kykenee?
”Jotkut eivät kestäisi viikkoakaan. Alalle hakeutuvat ihmiset, jotka innostuvat uusista asioista ja ovat joustavia ja mukautumiskykyisiä. Etua on, jos ei ole äärimmäisen aistiherkkä sekä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä”, Uusitalo mainitsee.
Journalistiikkaa ja viestintää Tampereen yliopistossa pääaineenaan opiskellut Piiroinen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi viime vuonna. Monille media-alan opiskelijoille voi hänen mukaansa tulla yllätyksenä, kuinka kovan paineen alla toimituksissa todella työskennellään.
”Ensimmäiset kesätyökokemukset voivat olla aika rajuja.”
Hän kertoo pitävänsä työstään, mutta punnitsevansa alan realiteetteja jaksamisensa näkökulmasta.
”Vaikka kuormitusta osin kompensoidaan rahalla, kuten iltalisin, mietin toisinaan, ovatko kovan paineen alla työskentely ja vuorotyö hyväksi terveydelleni. Toivon löytäväni sellaisen paikan työelämässä, ettei tarvitsisi olla niin kovan stressin kanssa tekemisissä ainakaan jatkuvasti.”
Neuropsykologin vinkit keskittymiskyvyn tukemiseksi työpaikoilla
- Sulje mahdollisuuksien mukaan eri aistien kautta tulevat ärsykkeet pois työtilasta.
- Luokaa yhteiset säännöt tavoitettavuudelle.
- Anna tauoille ja palautumiselle arvoa ja aikaa.
- Tee työympäristöstä psykologisesti turvallinen, eli sellainen, jossa uskaltaa kysyä, ideoida ja epäonnistua.
Lähde: Nina Uusitalo, Aivotaidot Oy
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
